Palauttava punttipuuro - Puuroa smoothien muodossa

Edellisen postauksen kuvituksessa vilahti pari lasillista jotain mystistä herkkua, jonka sisällöstä kyselin teiltä arvauksia. Kyseessä ei ole perinteinen smoothie, vaikka ulkonäkönsä perusteella näin voisi kuvitellakin. Lasien sisällä nimittäin piilee ultimaalinen lihaksia ruokkiva, palauttava punttipuuro. Sopivassa suhteessa proteiinia, sekä niin hitaita kuin nopeitakin hiilihydraatteja kaurapuurosta ja banaaneista. Makua punttipuuro saa aminohapoista tai maustetusta heraproteiinista, makeutta taittamaan puolestaan valikoitui kirpeitä mustaherukoita!

 

Olemme nyt testailleet paria uutta proteiinilisää keittiössämme. Ensimmäinen on hieman hassulta kuulostava tuote, nimittäin kananmunanvalkuaisjauhe! Eli siis käytännössä kuivattua valkuaista jauhemuodossa. Heti pussin avattuani tiesin, että tämän proteiinin piilottaminen resepteihin tulisi olemaan vaikeaa - ellei jopa mahdotonta.

Huomio numero 1. Älä hengitä kun avaat proteiinipussin. Haju on kerrassaan kamala. Vähän semmoinen käyneen kananmunan tunkkainen lemahdus. Yhh.
Huomio numero 2. Älä maista proteiinia pelkiltään. Big mistake! Maku on tosi suolainen ja hyvin samantapainen kuin haju. Yhh.
Huomio numero 3.Valkuaisjauhe ei sekoitu nesteeseen tai puuroon ihan vain kevyesti sekoittamalla, vaan jää mielenkiintoisiksi suolaisiksi paakuiksi. Sheikkerissä se puolestaan vaahtoutuu lähes valkuaisvaahdoksi. Koostumus siis täysi kymppi. Not.
Huomio numero 4.  2 kilon säkillinen pahanhajuista ja -makuista kananmunanvalkuaisproteiinia on aika paljon. Se tulisi saada jotenkin käytettyä.

Miksi sitten ylipäänsä ostin valkuaisproteiinia? Kananmunan proteiinikoostumus on erinomainen, sillä se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Se myös imeytyy helposti, sillä se ei sisällä juurikaan kuituja, hiilihydraatteja tai rasvaa. Ja onhan se kiva kokeilla välillä muutakin kuin riisiproteiinia! En myöskään periaatesyistä halua heittää kananmunien keltuaisia pois, joten valkuaisjauhe ratkaisee tämänkin ongelman.

 

Jos en välttämättä makunsa puolesta suosittelisi valkuaisjauhetta, niin käyttämästäni BCAA:sta eli haaraketjuisista aminohapoista voisin ehdottomasti vinkata. Bulk Powdersilta tilattu BCAA mixed berryn makuisena on tosi raikasta, tosin melko makeaa kuten keinomakeutetuilla tuotteilla on tapana. Se tuokin tähän reseptiin kivasti marjaisuutta sekä peittää valkuaisjauheen hassun ominaismaun! Onhan sillä myös ravitsemuksellinen merkitys reseptissä: Haaraketjuisia aminohappoja on erityisesti lihasten proteiineissa, joten niiden voisi ainakin teoreettisesti olettaa edistävän palautumista ja säilyttävän tai jopa kasvattavan lihasmassaa! Tämä siis pätee yhdistettynä lihasten kasvattamiseen tähtäävään treeniin, pelkillä rakennusaineilla ei pitkälle pötkitä.
Jos et (ymmärrettävästä syystä) halua hankkia valkuaisjauhetta, voit korvata sekä valkuaisjauheen että reseptissä käytetyn BCAA:n jollakin marjan makuisella heraproteiinijauheella! 

Näistä lähtökohdista sai siis alkunsa punttipuuro. Jollain tavalla piti peittää sekä haju, maku että kökkö koostumus. Koostumusongelma ratkesi muuten miehen erikoisella ehdotuksella: heitetään kaikki blenderissä sekaisin! Ongelmasta tulikin lopulta koko reseptin ydin, sillä puuron rakenteesta tuli mielettömän kuohkea ja pehmeä. Tässä siis lopputulos, kirpeän makea ja pehmoinen punttipuuro, kaikille teille kuntosalihirmuille!

Punttipuuro (2lle)

2dl kaurahiutaleita

4dl vettä

1 banaani

loraus kauramaitoa

½tl kanelia

1/4tl kardemummaa

1 annos valkuaisjauhetta (TAI 1 annos maustettua heraproteiinia)

1 mitallinen BCAA marjan makuisena 

100-200g mustaherukoita

Kypsennä kaurapuuro mikrossa, anna jäähtyä.

Heitä blenderiin jäähtynyt puuro, banaani, mausteet ja loraus kauramaitoa.

Blenderöi tasaiseksi.

Lisää joukkoon valkuaisjauhe + BCAA tai heraproteiini.

Blenderöi jälleen.

Lisää vielä mustaherukat ja soseuta tasaiseksi.

Kaada puuro tarjoiluastioihin ja kuorruta lisukkeilla.

Voit melkein tuntea kuinka haba kasvaa!

Lienee turha erikseen korostaa, että olen taas innostunut enemmän salilla treenaamisesta, hahah. Kiinnostavatko teitä tällaiset proteiinilisiin tai lisäravinnepuoleen liittyvät postaukset? Lupaan kyllä että myös ihan normaaleja ruokia on jatkossakin tulossa blogiin. Lupaan myös, että seuraava resepti ei koske millään tavalla puuroa...

Oletko kokeillut valkuaisjauhetta? Tai BCAA:ta? Kerro mulle sun kokemukset! :)

Curry Quorn

Mainitsinkin kasvisruokailua käsittelevässä postauksessa löytäneeni vatsaystävälliseksi proteiinilähteeksi Quornin. Mitä se siis on? Quorn on mykoproteiinia, joka on peräisin tietynlaisesta sienikannasta. Se on ekologinen vaihtoehto lihalle, eivätkä ravintoarvotkaan jätä kylmäksi! Proteiinia Quorn-tuotteissa on noin 10-15g, rasvaa vain vähän ja kuituakin jonkin verran. Eri tuotteiden sisällä on jonkin verran vaihtelua raaka-aineiden ja ravintosisällön välillä. Ainakaan nämä kuutiot eivät ole täysin vegaanisia, sillä ne sisältävät sidosaineena kananmunanvalkuaista. Ymmärtääkseni markkinoille on tulossa myös tarkemmille kasvissyöjille sopivia vaihtoehtoja!
Entäs se maku? Olen testaillut vain noita kuutioita, sillä ne taisivat olla ainoa vatsavaivaton vaihtoehto. Mielestäni Quornin maku on miellyttävä, hieman suolainen ja koostumus lihamainen. Sanoisin Quornin olevan lähtökohtaisestikin maukasta, mutta maustaminen tekee siitä vielä erityisen hyvää! Sama pätee toisaalta mielestäni melkein mihin tahansa kasvisruokaan...
Päädyin valmistamaan Quornista ihanaa kookos-currya. Kookosmaito tuo hieman pehmeyttä ja kosteutta ruokaan, sekä samalla lisää energiaa. Quorn on nimittäin itsessään niin kevyttä, että vaatii seurakseen jotain energiapitoista. Kookoksen ja curryn makupariksi valitsin kirpsakan limen, joka taittaa kivasti kookoksen rasvaisuutta. Täytyy sanoa, että lopputulos oli tosi onnistunut! Resepti on lähtökohtaisesti myös tosi vatsaystävällinen, riippuen toki lisukkeen valinnasta. Esimerkiksi tumma riisi, kvinoa tai porkkana-kesäkurpitsapasta sopisivat oikein hyvin yhteen curryn kanssa. Itse sain kärsiä tuon parsakaalin takia hetken jos toisenkin...
 

Kookos-curry Quorn limellä

Pussillinen (300g) Quorn kuutioita

loraus oliiviöljyä

200ml Santa Maria extra creamy kookosmaitoa

½ limen mehu

2 tujausta currya

1 tujaus savupaprikajauhetta

3 ripausta cayennepippuria

2 ripausta suolaa 

Kuumenna öljy pannulla ja lisää jäiset Quorn kuutiot.

Paista kunnes kuutiot saavat hieman väriä ja ovat sulaneet.

Pienennä levyn lämpötilaa ja lisää joukkoon kookosmaito.

Hämmennä joukkoon myös limen mehu sekä mausteet.

Mausteiden määrä on suuntaa antava:

Tujaus on hieman isompi määrä kuin ripaus!

Anna curryn maustua tovi liedellä.

Nauti höyryävän kuumana valitsemasi lisukkeen kanssa.

Ootteko te kokeilleet Quornia? :)

Perjantai 20.11

Ajattelin raportoida teille nyt vähän erilaisen päivän kulkua... Mulla oli nimittäin eilen vapaapäivä! Tosin käytin senkin hyödyksi tekemällä kandityötä, mutta jäi siellä aikaa myös pelkälle olemiselle. Tästä tuli nyt melkoisen pitkä sepostus, mutta minkäs sille mahtaa että kirjoittaminen on niin kivaa. Lähdetäänpä katselemaan minkälaiselta se eilinen päivä näyttikään!

Herään aamulla suhteellisen pirteänä. Muistaakseni en herännyt yöllä kertaakaan, vaan sain nukuttua yöunet putkeen, jes! Vähän edellisen illan 4 ohjauksen työrupeama muistuttelee itsestään lihaskipujen muodossa. Myös edellisen päivän leuanvedot, ne muutamat, tuntuvat ihan kunnolla.
Kurkkaan kelloa. Miten se voikin aina olla 6.37 kun herään?

 

Keittiössä valkenee kuitenkin traaginen totuus. Kaurahiutaleet ovat loppu! Paistelen siis aamupalaksi munakasta samalla manaten vuoron perään koko maailmaa ja omaa lahopäisyyttäni. Munakkaastakin tulee epämääräinen kokkeli sellaisen kauniin ruokabloggaajien superomeletin sijaan. Möh. Mieli kuitenkin paranee heti kun saan ruokaa nassun eteen. Nälkä on jälleen melkoinen, lienee eilinen päivä mennyt vahingossa liian pienillä energioilla. Kasaan lautaselle lehtikaalimunakkaan lisäksi kurkkua, mandariinia ja persimonin. Avokado maistuu jostain syystä ihan pahalle ja saippualle, sen jätän syömättä. Nälkä ei kuitenkaan lähde vielä tälläkään setillä, joten syön aamiaisen jälkiruoaksi kaurajogurttia puolukoilla, psylliumkuidulla ja kanelilla. Kahvin kera tietysti.

Aamupalan jälkeen alan koota päivän kamppeita kasaan. Sullon treenivaatteet, opiskelukamat ja pikkueväät ensin yhteen laukkuun, josta siirrän ne kahteen erilliseen. Mulla on paha tapa tunkea laukut ääriään myöten täyteen! Yritän päästä siitä eroon.
Ulkona näyttää harmaalta. Päätän piristää päivää valitsemalla mahdollisimman räikeät sukat. Päivästä ei vaan voi tulla huono, kun sukat loistavat neon keltaisina!

Ulkona totean, että onpas kiva kun laitoin talvitakin. Kuopioon nimittäin saapui talvi ja lumi. Pyöräillen matka taittuu nopeasti. Kuuntelen lähestulkoon aina musiikkia samalla kun liikun paikasta toiseen. Soittolista koostuu vain ja ainoastaan mun lempparibiiseistä!
Käyn heittämässä ylimääräiset tavarat ainejärjestön huoneelle. Samalla täytän vesipullon ja keitän vettä mun teemukiin. Kiitän itseäni, että ostin tuollaisen ihanan KeepCupin sateenkaaren värisenä! Sen lisäksi että muki pitää hyvin lämpöä, on se ihan syötävän söpö. Teenä mulla oli tällä kertaa Clipperin mustaherukkateetä.

No niin, epic fail. Yritän kirjautua yliopiston koneelle ja mietin pitkään miksei kone muka hyväksy salasanaani. Virhe ei tosiaan löytynytkään salasanasta vaan käyttäjänimestä: Yritin vahingossa kirjautua sisään instagramtunnuksellani...
Tästä selvittyäni pääsin työn touhuun. Kandintyöni liittyy FODMAP-hiilihydraatteihin sekä niiden terveysvaikutuksiin. Pitkästä aikaa lukeminen tuntuu mielenkiintoiselta. Onhan se nyt siistiä että voin opiskella tämmöisiä juttuja! Tuntuu myös tosi kotoisalta olla taas yliopistolla. Ihanaa nähdä ihmisiä ja höpötellä siinä kirjoittelun lomassa.

Lounaalla vetelen melkoisen suuren annoksen salaattia alá Amica. Salaattipöytä oli itsessään melkoinen FODMAP-pommi. Luettuani juuri monta tuntia näiden hiilihydraattien prebioottisista vaikutuksista, päätän kuitenkin ottaa tietoisen riskin kaalien, sipulien, punajuurten ja herneiden kanssa. Jälkkärikahvien jälkeen palaan kirjoittelun vielä pariksi tunniksi.

Kahden maissa pienen pieni nälkä alkaa tuntua masussa. Käyn jälleen ainejärjestön huoneella nappaamassa pikkumukillisen kahvia, banskun ja pähkinöitä. Rupattelen vielä hetken muiden retikoiden kanssa ennen kuin siirryn ulkoilmaan - varsin hyytävään sellaiseen.
Tiedättekö sen tunteen kun lumisade oikein pistelee kasvoilla? Ja ei meinaa nähdä mitään kun silmiä on vaikea pitää auki? Pääsen kuitenkin suhteellisen kuivana salille asti, kiitos suurihuppuisen talvitakin.

Akateeminen vessaselfie.

 

Salilla olisi vuorossa jalkajumppaa. Sanan kirjaimellisessa merkityksessä jumppailua, sillä selkäkivun myötä lantion ja keskikropan hallinta on jälleen ihan jostain kuusesta. Opettelen siis uudelleen aktivoimaan oikeita lihaksia, keskityn tarkasti oikeaan tekniikkaan, teen tarvittaessa ilman painoja. Hyvin tekniikkapainotteista treeniä siis! Hiki tulee kuitenkin ja olen siitä ihan fiiliksissä. Vähän hassultahan se tuntuu tehdä yhden jalan prässiä 20 kilolla, mutta ego nurkkaan ja oppimaan! Otan treenin päätteeksi vielä kevyet rullaukset ja venytykset jumpatuille lihaksille. Loppuverryttely hoituu jälleen pyörän satulassa kosteassa räntäsateessa...

Ruokaongelma! Mitä ihmettä sitä söisi, kun kaapissa ei ole valmista ruokaa eikä oikeastaan mitään tee mieli? Aamun puurokriisin jäljiltä jäi hirveä puuronhimo. Päätän siis hyödyntää kaapin perukoilla lojuvat hirssihiutaleet. Iso annos hirssipuuroa riisiproteiinilla ja mustaherukoilla = toimii!

Illan tunnelma on vähintäänkin vapautunut: Vitsi, vapaa-aikaa, voin tehdä mitä vain! Lueskelen blogeja, käyn rauhassa suihkussa, kirjoittelen treenipäiväkirjaa ajan tasalle. Normaalit asiatkin ovat superihania kun ne saa tehdä ilman kiirettä. Puen päälle ihanan pehmeät vaatteet ja kompressiosukat. En siis ole jälleen mitenkään tyylillä pilattu... Pyyhällän vielä läheiseen kauppaan ostamaan niitä kaurahiutaleita sekä aineksia iltaruokaan. Kaupassa kiertelykin on yllättävän kivaa.
Kotona laitan kasvissosekeiton porisemaan. Juureksia pilkkoessani hölisen kämppikseni kanssa. Pilkkominenkin on yllättävän kivaa. Tänään taitaa olla sellainen yllättävän kiva päivä kaikessa tavallisuudessaan.
Keitosta tuleekin tosi hyvää ja lämmittävää. Juuri sellaista kuin kaipasinkin keskelle harmaata iltaa! Ihastelen syödessäni keittiön pöydällä lepäävää kukka-asetelmaa. Ovat ne vaan kauniita hieman rupsahtaneinakin. Keitto lisukkeineen ei ihan riitä viemään nälkää pois. Jälkiruoaksi nappaankin siis vielä mandariinin ja persimonin. Päivän aikana tuli nautittua melkoisen iso kuorma fodmappeja, mikä alkoikin iltaa kohden näkyä ja tuntua vatsassa. Sellainen söpö pieni turvotus ja vatsakipu...

Teemme vielä yhteisen kehonhuoltohetken venytellen ja rullaillen. Loppua kohden se taitaa kuitenkin kääntyä juttelun puolelle. Kehon ja mielen huoltoa siis samassa paketissa! Kokonaisvaltaisesti rentoutuneena onkin sitten hyvä kellahtaa unille. 

Sellainen oli minun perjantaini, ei huono ollenkaan! Latasi kyllä akkuja ihan huolella, taas jaksaa tulevat kiireet. Oli hirveän ihanaa ehtiä myös jutella ihmisten kanssa kunnolla <3
Olen tässä juuri valmistautumassa työpäivään, olisi pari tuntia tanko-ohjausta edessä. Sama setti huomenna + päälle vielä yksi palauttava ilmajooga. Työpäivät ovat kuitenkin aika lyhyitä, muutaman tunnin mittaisia. Ensi viikolla jatkuu jälleen kiireisempi tahti vielä hetkisen aikaa. Jotenkin koko syksy on kulunut tosi nopeasti, enää kuukausi joululomaan!
Hei, mites teidän viikonloppu? :)

Kesäkurpitsapasta ja bolognese

Tiedättekö niitä päiviä kun tekisi mieli vaan sukeltaa pastakulhoon? Yep, been there.
Viime viikolla sellaisia päiviä osui monta putkeen. Mulla ainakin väsymys yhdistyy aika hyvin kasvavaan hiilihydraattihimoon. Mistä päästäänkin seuraavaan asiaan: Mä en usko että hiilarit olisi ihmiselle millään tavalla pahasta. Uskoisin kuitenkin niiden ajoituksella olevan hieman merkitystä. Tämänkin toki riippuu yksilöstä, mutta omalla kohdallani pastaämpärillinen keskellä päivää aiheuttaa hirmuisen väsymyksen. Se siitä työtehosta.
Onnistuin kehittämään itselleni kuitenkin jonkinmoisen pakkomielteen saada lounaaksi pasta bolognesea. Miten nauttisin sen ilman loppupäivän kestävää väsähdystä? Pastan määrän vähentämisen ei tule kuuloonkaan, sillä lusikallisesta makaronia tulee vain surulliseksi.
Päätin siis korvata pastan paistetuilla kesäkurpitsasuikaleilla. Vanha juttu, mutta toimii. Juju onkin tällä kertaa herkullisessa tomaattikastikkeessa. Olen jo pitkään miettinyt, miten ruokaan saisi makua ilman vatsaa kiusaavia sipuleja. Päädyin lisäämään kastikkeeseen yrttejä ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Problem solved.

Kesäkurpitsapasta ja bolognese

1 kesäkurpitsa

oliiviöljyä

400g jauhelihaa

1 tölkki Mutti-tomaattimurskaa

5 isoa aurinkokuivattua tomaattia

mustapippuria, timjamia, tarvittaessa suolaa

Suikaloi kesäkurpitsa kuorimaveitsellä tai jollain Tupperware-kuorimella ohuiksi suikaleiksi. Kesäkurpitsan pehmeän keskiosan voi joko heittää kastikkeen joukkoon kuutioituna tai käyttää myöhemmin vaikka munakkaassa!

Paista kesäkurpitsasuikaleita pannulla kunnes ne ovat pehmenneet, mutta purupintaa on hieman vielä jäljellä. Siirrä sivuun odottamaan kastikkeen valmistumista.

Ruskista jauheliha pannulla. Lisää joukkoon aurinkokuivattu tomaatti, kesäkurpitsakuutiot, mustapippuri ja timjami. Maista ja lisää suolaa vain tarvittaessa.

 Kaada päälle tomaattimurska (Mutti <3) ja anna hautua kymmenisen minuuttia.

Tarjoile kesäkurpitsapastan kanssa!

 

Minulta on melko usein pyydetty FODMAP-ruokavalioon sopivia reseptejä. Nyt niitä luultavimmin tulee olemaan enemmän saatavilla, sillä omakin ruokavalioni on pikkuhiljaa muuntunut siihen suuntaan. Jatkossa noita vähän FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä reseptejä voi siis bongailla tägin takaa! Kirjoittelin vähän aikaa sitten faktaa FODMAP-ruokavaliosta, postaukseen pääset tästä.

En tiedä huomasitteko, mutta tuonne oikeaan sivupalkkiin on ilmestynyt Facebook-sivun tykkäysnappula ja Instagram-palkki! Facebookiin päivittyvät uusimmat postaukset, instagramiin taas latailen lähinnä yleistä apinointia. Saa seurata tai olla seuraamatta :)

Leppoisaa sunnuntaita!