Miksi tykkään aikaisista aamuista

Tehokkuuden tunne. Tämä taitaa olla se päällimmäinen syy! Tiedättekö sen fiiliksen, kun on aamukasiin mennessä saanut tehtyä jo vaikka mitä? Esimerkiksi tänään olen nauttinut rauhallisen aamupalan, tehnyt laskutuksen ja muita paperihommia sekä käynyt kävelyllä. Tällaisen aamun jälkeen on aina ihan supertehokas olo koko loppupäivän! Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä olotila saavuttamatta.

Aamuinen luovuus. Olen yleensä luovimmillani aamiaisen ja lounaan välissä. Kun siis kasvattaa tätä aikaikkunaa, ehtii tehdä enemmän luovuutta vaativia juttuja. Näihin kuuluvat muun muassa blogin päivittäminen, valokuvaaminen, reseptien ja postausten ideointi... Kirjoittaminen on ihanaa aamuisin, tuntuu että sanat vain pulppuavat näppäimistölle! Jos nukkuisin pitkään, jäisivät aamuni luovat tunnit vähäisemmiksi.

Hiljaisuus ja rauhoittuminen. Päivällä saattaa olla vaikka minkälaista menoa ja meininkiä, mutta pienen hetken aamustani haluan aina pyhittää rauhoittumiselle.Tämä ei mielestäni ole ristiriidassa tehokkuuden kanssa, sillä hiljaisuudesta nauttiminen ei välttämättä vie erityisemmin aikaa. Mielestäni on kiva olla hereillä kun muut nukkuvat, tehdä rauhassa omat aamurutiinit ja istuskella hetki kahvin kanssa. Meille on muodostunut tavaksi tehdä pieni aamumeditaatio ennen aamiaista. Se virittää kyllä mielen todella hyvin tulevaan päivään! Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä itselleni tärkeä hetki kokematta.

Mahdollisuudet. Aamuissa piilee aivan valtavasti potentiaalia: Päivästähän voi tulla vaikka kuinka mahtava! Koen päivästä menevän paljon hukkaan, jos vain pyörii sängyn pohjalla. Lisäksi olotila on itselläni ihan vetelä, jos joskus satun makoilemaan pidempään peiton alla. Haluan heti toteuttamaan päivän mahdollisuuksia ja tekemään siitä huikean! Jos nukkuisin pitkään, jäisi itselläni monta mahdollisuutta käyttämättä.

Aamupalan nautiskelu. En tiedä voinko kirjoittaa postaustakaan kertomatta aamupalarakkaudestani... Tykkään ihan älyttömästi laittaa aamupalan nätisti, ottaa kuvia, syödä rauhassa ja kiireettömästi, jutella rauhassa ennen päivän tohinoita, lipittää kahvia isosta mukista reippaalla kauramaidolla. Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä suuri nautinnon hetki kiireen jalkoihin.

Minkälaisista aamuista sinä tykkäät? :)

Perjantai 20.11

Ajattelin raportoida teille nyt vähän erilaisen päivän kulkua... Mulla oli nimittäin eilen vapaapäivä! Tosin käytin senkin hyödyksi tekemällä kandityötä, mutta jäi siellä aikaa myös pelkälle olemiselle. Tästä tuli nyt melkoisen pitkä sepostus, mutta minkäs sille mahtaa että kirjoittaminen on niin kivaa. Lähdetäänpä katselemaan minkälaiselta se eilinen päivä näyttikään!

Herään aamulla suhteellisen pirteänä. Muistaakseni en herännyt yöllä kertaakaan, vaan sain nukuttua yöunet putkeen, jes! Vähän edellisen illan 4 ohjauksen työrupeama muistuttelee itsestään lihaskipujen muodossa. Myös edellisen päivän leuanvedot, ne muutamat, tuntuvat ihan kunnolla.
Kurkkaan kelloa. Miten se voikin aina olla 6.37 kun herään?

 

Keittiössä valkenee kuitenkin traaginen totuus. Kaurahiutaleet ovat loppu! Paistelen siis aamupalaksi munakasta samalla manaten vuoron perään koko maailmaa ja omaa lahopäisyyttäni. Munakkaastakin tulee epämääräinen kokkeli sellaisen kauniin ruokabloggaajien superomeletin sijaan. Möh. Mieli kuitenkin paranee heti kun saan ruokaa nassun eteen. Nälkä on jälleen melkoinen, lienee eilinen päivä mennyt vahingossa liian pienillä energioilla. Kasaan lautaselle lehtikaalimunakkaan lisäksi kurkkua, mandariinia ja persimonin. Avokado maistuu jostain syystä ihan pahalle ja saippualle, sen jätän syömättä. Nälkä ei kuitenkaan lähde vielä tälläkään setillä, joten syön aamiaisen jälkiruoaksi kaurajogurttia puolukoilla, psylliumkuidulla ja kanelilla. Kahvin kera tietysti.

Aamupalan jälkeen alan koota päivän kamppeita kasaan. Sullon treenivaatteet, opiskelukamat ja pikkueväät ensin yhteen laukkuun, josta siirrän ne kahteen erilliseen. Mulla on paha tapa tunkea laukut ääriään myöten täyteen! Yritän päästä siitä eroon.
Ulkona näyttää harmaalta. Päätän piristää päivää valitsemalla mahdollisimman räikeät sukat. Päivästä ei vaan voi tulla huono, kun sukat loistavat neon keltaisina!

Ulkona totean, että onpas kiva kun laitoin talvitakin. Kuopioon nimittäin saapui talvi ja lumi. Pyöräillen matka taittuu nopeasti. Kuuntelen lähestulkoon aina musiikkia samalla kun liikun paikasta toiseen. Soittolista koostuu vain ja ainoastaan mun lempparibiiseistä!
Käyn heittämässä ylimääräiset tavarat ainejärjestön huoneelle. Samalla täytän vesipullon ja keitän vettä mun teemukiin. Kiitän itseäni, että ostin tuollaisen ihanan KeepCupin sateenkaaren värisenä! Sen lisäksi että muki pitää hyvin lämpöä, on se ihan syötävän söpö. Teenä mulla oli tällä kertaa Clipperin mustaherukkateetä.

No niin, epic fail. Yritän kirjautua yliopiston koneelle ja mietin pitkään miksei kone muka hyväksy salasanaani. Virhe ei tosiaan löytynytkään salasanasta vaan käyttäjänimestä: Yritin vahingossa kirjautua sisään instagramtunnuksellani...
Tästä selvittyäni pääsin työn touhuun. Kandintyöni liittyy FODMAP-hiilihydraatteihin sekä niiden terveysvaikutuksiin. Pitkästä aikaa lukeminen tuntuu mielenkiintoiselta. Onhan se nyt siistiä että voin opiskella tämmöisiä juttuja! Tuntuu myös tosi kotoisalta olla taas yliopistolla. Ihanaa nähdä ihmisiä ja höpötellä siinä kirjoittelun lomassa.

Lounaalla vetelen melkoisen suuren annoksen salaattia alá Amica. Salaattipöytä oli itsessään melkoinen FODMAP-pommi. Luettuani juuri monta tuntia näiden hiilihydraattien prebioottisista vaikutuksista, päätän kuitenkin ottaa tietoisen riskin kaalien, sipulien, punajuurten ja herneiden kanssa. Jälkkärikahvien jälkeen palaan kirjoittelun vielä pariksi tunniksi.

Kahden maissa pienen pieni nälkä alkaa tuntua masussa. Käyn jälleen ainejärjestön huoneella nappaamassa pikkumukillisen kahvia, banskun ja pähkinöitä. Rupattelen vielä hetken muiden retikoiden kanssa ennen kuin siirryn ulkoilmaan - varsin hyytävään sellaiseen.
Tiedättekö sen tunteen kun lumisade oikein pistelee kasvoilla? Ja ei meinaa nähdä mitään kun silmiä on vaikea pitää auki? Pääsen kuitenkin suhteellisen kuivana salille asti, kiitos suurihuppuisen talvitakin.

Akateeminen vessaselfie.

 

Salilla olisi vuorossa jalkajumppaa. Sanan kirjaimellisessa merkityksessä jumppailua, sillä selkäkivun myötä lantion ja keskikropan hallinta on jälleen ihan jostain kuusesta. Opettelen siis uudelleen aktivoimaan oikeita lihaksia, keskityn tarkasti oikeaan tekniikkaan, teen tarvittaessa ilman painoja. Hyvin tekniikkapainotteista treeniä siis! Hiki tulee kuitenkin ja olen siitä ihan fiiliksissä. Vähän hassultahan se tuntuu tehdä yhden jalan prässiä 20 kilolla, mutta ego nurkkaan ja oppimaan! Otan treenin päätteeksi vielä kevyet rullaukset ja venytykset jumpatuille lihaksille. Loppuverryttely hoituu jälleen pyörän satulassa kosteassa räntäsateessa...

Ruokaongelma! Mitä ihmettä sitä söisi, kun kaapissa ei ole valmista ruokaa eikä oikeastaan mitään tee mieli? Aamun puurokriisin jäljiltä jäi hirveä puuronhimo. Päätän siis hyödyntää kaapin perukoilla lojuvat hirssihiutaleet. Iso annos hirssipuuroa riisiproteiinilla ja mustaherukoilla = toimii!

Illan tunnelma on vähintäänkin vapautunut: Vitsi, vapaa-aikaa, voin tehdä mitä vain! Lueskelen blogeja, käyn rauhassa suihkussa, kirjoittelen treenipäiväkirjaa ajan tasalle. Normaalit asiatkin ovat superihania kun ne saa tehdä ilman kiirettä. Puen päälle ihanan pehmeät vaatteet ja kompressiosukat. En siis ole jälleen mitenkään tyylillä pilattu... Pyyhällän vielä läheiseen kauppaan ostamaan niitä kaurahiutaleita sekä aineksia iltaruokaan. Kaupassa kiertelykin on yllättävän kivaa.
Kotona laitan kasvissosekeiton porisemaan. Juureksia pilkkoessani hölisen kämppikseni kanssa. Pilkkominenkin on yllättävän kivaa. Tänään taitaa olla sellainen yllättävän kiva päivä kaikessa tavallisuudessaan.
Keitosta tuleekin tosi hyvää ja lämmittävää. Juuri sellaista kuin kaipasinkin keskelle harmaata iltaa! Ihastelen syödessäni keittiön pöydällä lepäävää kukka-asetelmaa. Ovat ne vaan kauniita hieman rupsahtaneinakin. Keitto lisukkeineen ei ihan riitä viemään nälkää pois. Jälkiruoaksi nappaankin siis vielä mandariinin ja persimonin. Päivän aikana tuli nautittua melkoisen iso kuorma fodmappeja, mikä alkoikin iltaa kohden näkyä ja tuntua vatsassa. Sellainen söpö pieni turvotus ja vatsakipu...

Teemme vielä yhteisen kehonhuoltohetken venytellen ja rullaillen. Loppua kohden se taitaa kuitenkin kääntyä juttelun puolelle. Kehon ja mielen huoltoa siis samassa paketissa! Kokonaisvaltaisesti rentoutuneena onkin sitten hyvä kellahtaa unille. 

Sellainen oli minun perjantaini, ei huono ollenkaan! Latasi kyllä akkuja ihan huolella, taas jaksaa tulevat kiireet. Oli hirveän ihanaa ehtiä myös jutella ihmisten kanssa kunnolla <3
Olen tässä juuri valmistautumassa työpäivään, olisi pari tuntia tanko-ohjausta edessä. Sama setti huomenna + päälle vielä yksi palauttava ilmajooga. Työpäivät ovat kuitenkin aika lyhyitä, muutaman tunnin mittaisia. Ensi viikolla jatkuu jälleen kiireisempi tahti vielä hetkisen aikaa. Jotenkin koko syksy on kulunut tosi nopeasti, enää kuukausi joululomaan!
Hei, mites teidän viikonloppu? :)

Keskiviikko 28.10

06.22 Huomenta!
Ensimmäisenä ajatuksenani: Voi kun sänky on pehmeä. Eikö uni voisi jatkua vielä hetken? No ei sitten.
Toisena ajatuksena: AU. Lihaksissa tuntuu eiline temppuilutreeni. Selkä on myös kipeä. Höh.

06.43 Ylös ja aamutoimiin.

7.05 Puuroa
Tuttuun tapaan, tutuilla lisukkeilla. Tujaus riisiproteiinia, sopivasti chiaa, humpsautus psylliumia, ripaus suolaa sekä vähän liikaa piparkakkumaustetta. Päälle iso plöräys kaurajogurttia, mustikoita ja mustaherukoita sekä margariinisilmä. Mietin jälleen, että miten puuro voikin joka ikinen aamu maistua näin hyvältä.

07.28 Kahvia
Ahh, uuden kahvipaketin tuoksu! Joukkoon kunnon loraus kauramaitoa kuten yleensä. Unohdun haaveilemaan ja tuijottelemaan ulos ikkunasta. Aurinko nousee värittäen taivasta pinkin, oranssin ja violetin eri sävyillä. Hetkeen mulla ei ole kiire minnekään.

07.59 Palautus maan pinnalle.
Kääk, mihin se kaikki aika meni? Puunailen nassun kuntoon, puen pikapikaa vaatteet, pakkaan tietokoneen, vihkot, villasukat vähän liian pieneen laukkuun. Perään heitän vielä eväsmandariinin ja pähkinät.

08.33 Kävellen töihin
Päätän tänään kävellä pikkuisen pidempää reittiä töihin, jotta saan vähän raitista ilmaa ennen toimistopäivää. Kuuntelen kävellessäni aina musiikkia. Tänään etsiskelen uusia suosikkeja ja päädyn kuuntelemaan Suomen soitetuimpia Spotifysta. Viime aikoina olen löytänyt Happoradion biisit uudestaan ja fiilistellyt niiden sanomaa ihan kybällä. Uusista tuttavuuksista erityisesti Nikke Ankaran Värifilmi iski aika kovaa. Mutta siinähän onkin mukana myös Aki Tykki aka Happoradion solisti...

08.57 Valmiina työpaikalla
Hyrrrr miten kylmä! Olin selkeästi valinnut ihan liian vähän vaatteita päälleni. Nahkatakin aika taitaa tältä syksyltä olla ohi. Palelen vielä aamupalaverin aikanakin. Kääriydyn kaulahuivin sisälle, työnnän varpaat villasukkiin ja sallin itselleni toisen mukillisen höyryävää kahvia.

10.24 Välipalahetki
Popsin pähkinät ja mandariinin töiden lomassa.

13.15 Lounas ystävän kanssa.
Ihanaa päästä tauolle ja kävelemään ulos! Olimme sopineet ystäväni kanssa lounastreffit Houkutukseen. Nappaamme molemmat isot salaatit kolmella täytteellä. Mun melko ruokaisassa versiossa on marinoituja kasviksia, grillikanaa ja artisokan sydämiä.
Päivittelemme kuulumisia pitkän tauon jälkeen. Molemmilla alkaa kuitenkin jo olla vähän kiire töihin, joten sovimme näkevämme paremmalla ajalla uudestaan. 
Ja nappasin jälleen juomaksi kahvia. Hyi minua.

14-16 Töissä
Koko tuon kaksi tuntia himoitsen hirveästi persimoneja! Kellon lyödessä 16 kerään kamppeeni ja syöksyn kauppaan. Haluan nimittäin ehtiä ennen varsinaista ruuhka-aikaa, sillä en halua tapella ihmisten kanssa syöntikypsistä persimoneista ja väistellä kyynärpäitä.

16.25 Ruokaa
Pikaruokaa parhaimmillaan: Valmiiksi paistetut lihasuikaleet ja höyrytetyt kasvikset lautaselle, mikroon ja ääntä kohti. Lisäksi nautiskelen vielä sen kauan himoitun persimonin.

17-18 Teetä, illan tunnin suunnittelua, pyykinpesua.
Eli hypin levottomana ympäri taloa, milloin täyttäen pesukonetta, ja milloin kertaillen illalla opetettavaa koreografian pätkää. Välissä pyykkien ripustus, hörppäys teetä ja tuntisuunnitelman rakentelua.

18-19 Aikataulutusta ja tulevan viikon panikointia. Yritystä keskittyä tähän päivään ja hetkeen. Epäonnistuminen. Vähän kipuilevan selän ja pakaroiden rullausta.

19 - 19.30 Välipalaksi pari porkkanaa, pähkinöitä ja tummaa suklaata. Lähtö töihin. Kipitän kylmyydessä pipo silmillä ja napit korvilla. Ystävä kävelee vastaan, halataan ja jatketaan matkaa.

20 - 21 Street dance -ohjaus
Vaikka kuinka väsyttäisi ennen tuntia, energiatasot nousevat ohjaamisen aikana ihan pilviin! On tosi siistiä nähdä kun asiakkaat oikeasti oppivat mun tekemää koreografiaa. Opettelemme breakin lattiatyöskentelyä ja teemme koreografiasta uuden pätkän. Tanssiminen on vaan niin huippua!

21.30 - 22.30 Iltapuuhia. Puuroa, leffaa kämppisten kanssa, suihku, rullailua ja venyä.
Pientä rentoutumista ennen unen tuloa. Ohjauksista saa usein sellaisen energiapiikin, ettei ihan heti nukutakaan. Tällainen pieni löysäily ja rauhoittuminen tekee hyvää melko hektisen päivän jälkeen.

23.00 Viimein unille!

Randoms 23.10

 

Tänään on ollut vähän tämmöinen päivä. Selkä on ollut superkipeä ja estänyt oikeastaan kaikki aiemmin päivälle suunnittelemani jutut - treenit, työt, kotihommat. Eipä siinä auta jäädä voivottelemaan, rennosti vaan kunnes helpottaa. Ajankohta ei ole paras mahdollinen (koskapa toisaalta olisi), sillä meillä on ensi viikolla uusien tilojemme avajaiset. Minun olisi tarkoitus esiintyä, mutta puolikuntoisena en enää siihen lähde. Kaikki sormet ja varpaat siis ristissä, että tämä on vain lihasjumeista peräisin! Sain hätäajan hierojalle ja lonkankoukistajasta löytyikin jonkinmoiset megajumit. Eiköhän se tästä, kärsivällisyyttä ja malttia!

Mietin tässä, että mitä te teette vapaa-ajalla? Viime aikoina mulla ei ole sitä juurikaan ollut. Nyt kun vapaa-aikaa yllättäen ilmaantui, oli vähän hämmentävä olo. Mitä mun kuuluisikaan tehdä kaikella tällä ajalla? Onko kaikilla aina näin paljon aikaa päivissään?
Nyt kommenttiboksia laulamaan! Eli mitä teette, jos ette liiku, opiskele tai ole töissä?
Mä taisin just löytää yhden aivojennollausharrastuksen! Sain ihanalta ystävältäni lahjaksi tuollaisen minivärityskirjan. Kirjassa on parikymmentä postikorttia, tosi kauniita ja yksityiskohtaisia. Ystäväni ajatteli, että noihin pienempiin kuviin mulla voisi jopa riittää kärsivällisyys ja aika... On se vaan rentouttavaa puuhaa tuo värittäminen! Vaatii vaan melkoisesti keskittymistä, ettei ihan värittele rajojen yli miten sattuu. Toisaalta mun täytyy myös vähän kiinnittää huomiota värittämismentaliteettiini. Rentouttava värityshetki ei nimittäin taida palvella tarkoitustaan, jos se muuttuu väkinäiseksi suorittamiseksi!

Tämmöinen lötköttelypäivä oli myös omiaan rästihommien hoitamiseen. Käväisin kelassa ja verotoimistossa. Täytyy kyllä sanoa, että ihan älyttömän hyvää palvelua jälleen. Ei turhaa jonottelua, asiakaspalvelijat olivat mukavia ja avuliaita, sain vastaukset kysymyksiini. Näinhän sen kuuluu toimia! Täytyy varmaan jatkossa hoitaa kaikki asiat paperiversioina paikan päällä, puhelimen ja netin kautta palvelu ei nimittäin ole ollenkaan samaa luokkaa...
Tuossa ylläolevassa kuvassa näkyykin sitten seuraavaa projektia. Tästä kertoilen taas lisää kun aika on! Lyhyesti sanottuna meikä likka on päätymässä yrittäjäksi. Paljon on varmasti haasteita ja opeteltavaa tulossa, mutta bring it on, I'm ready!

 

Tosiaan olisi kiva jos kommentoisitte teidän lempparipuuhistanne tuohon alapuolelle. Ties vaikka löytäisi uusia ajanviettotapoja itse kukin! Mulla olisi haaveissa uusi kamera, jotta voisin ottaa kunnollisia kuvia ja sitä kautta tuottaa laadukkaampaa sisältöä blogiin. Valokuvaus on myös harrastuksena äärimmäisen mukavaa puuhaa :)
Nyt saattaisi olla aika sulkea kone, valmistella jotain iltapurtavaa ja pikkuhiljaa rauhoittua. Rentouttavaa ja rauhallista viikonloppua!

Writing it down - pari sanaa aikatauluttamisesta

Mulla on tapana kirjoitella kaikki ylös, jotta pysyn asiat tulevat hoidettua ajallaan. Käytössäni on ihan perus paperikalenteri. Lisäksi on tietysti miljoona vihkoa ja vähintäänkin miljardi epämääräistä lappusta. Toki olisi järkevämpää kirjoittaa asiat heti yhteen paikkaan selkeyden maksimoimiseksi. Tämä systeemi on toisaalta toiminut hyvin tähän asti!
Ajattelin siis jutella teille tänään vähän kalenterin aikatauluttamisesta. Sitä taitoa minun on tosiaan pitänyt harjoitella viime talven aikana ja nyt taas syksyn tullen. Jotenkin paperiversiosta hahmottaa paremmin vapaa-ajan ja työajan suhteen eikä tarvitse kokoajan olla nenu kiinni elektroniikassa. Ja lisäksi voi käyttää hauskoja värikoodeja! Jepp, mulla on siis omat värinsä töille, koulujutuille, omille treeneille ja sosiaalisille tapahtumille. Weirdo.

Aikatauluttaminen säästää aikaa. Siksi sitä kannattaakin harrastaa. Kun tietää tarkalleen, että koulujutuille on tässä päivällä varattu se kolme tuntia, tulee oltua aika paljon tehokkaampi. Aikataulutus ja asioiden listaaminen kalenteriin takaavat (yleensä) myös sen että asiat tulevat tehdyksi ajallaan. Deadlinet eivät pääse paukkumaan eikä stressikäyrä kohoamaan. Mielestäni on myös jotenkin rauhoittavaa että kerralla näkee koko viikon aikataulut ja To Do -listat. Saan myös jotain kieroa mielihyvää, kun voin merkitä tehtävät hoidetuiksi. Rasti ruutuun vaan!

Tässä muutama vinkki aikatauluttamiseen:
1. Merkkaa ensin tärkeimmät ja välttämättömät menot. Tähän lukeutuvat esimerkiksi työt, koulujuttujen deadlinet ja palaverit. Kuinka suuren osan kalenteristasi nämä täyttävät?
2.. Kirjoita ylös myös tapaamiset ystävien kanssa ja sosiaaliset illanvietot. Saathan näitä hetkiä mahdutettua sopivasti kalenteriin? Mikäli et, asialle tulisi ehkä tehdä jotakin.
3. Lisää mukaan omat viikottaiset treenisi. Mieti treenien järjestys palautumista tukevaksi eli älä ohjelmoi itsellesi kolmea kovaa treeniä putkeen. Muista huomioida myös kehonhuolto ja lepopäivät.
4. ÄLÄ tunge kalenteria liian täyteen. Kannattaa ennemmin olla liian pessimistinen kuin ylioptimistinen aikataulutuksen suhteen. Varaa aikaa paikasta toiseen siirtymiseen äläkä yliarvioi ehtimistäsi. Tekemättä jääneet asiat alkavat usein stressata, vaikka kyse olisi pienistäkin jutuista. Huomioi myös perustarpeet, kuten syöminen, ruoanlaitto, suihkussa käyminen ja siivoaminen. Ja tietysti tulisi nukkuakin. Tämä helposti nimittäin unohtuu aikataulutusvimmassa...
5. Tarkastele kalenteriasi viikkotasolla, miltä näyttää? Saitko mukaan sopivasti omia treenejä ja sosiaalista aikaa? Onhan sinulla myös hetkiä, jolloin ei ole tarkoitus tehdä mitään? Hengähdystaukoja on hyvä jättää, ihan spontaanien mahdollisuuksien ja pääkopan hyvinvoinnin vuoksi. Mikäli et löytänyt aikaa itsellesi tärkeille jutuille, mieti mistä voisit nipistää hiukan. Ehkä voisit katsoa vähemmän telkkaria? Tai kokata suurempia annoksia kerralla, jolloin ruokaa ei tarvitse laittaa joka päivä? Onko töitä liikaa, pärjäisitkö pienemmillä tuloilla?
6. Mikäli aikatauluttaminen aiheuttaa lisästressiä, älä tee sitä.

Syksyn kalenteri ei onneksi vaikuta vielä mitenkään järjettömän hullulta! Ainakaan nyt kun harjoittelu putosi pois päiväjärjestyksestä. Itselleni tämä aikataulutus on ihan välttämätöntä, että a) ehdin tehdä kaikki tarpeelliset asiat ja b) muistan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. En sitten tiedä miten tämä tapa sopii muiden arkeen.
Onko siellä käytössä peruskalenteria? :)