maanantai 26. syyskuuta 2016

Yksilön kokemuksen todistusarvo: Tappaako maito?

Tiedän, melko dramaattinen otsikko. Dramatiikkaa sisältää kuitenkin myös tuleva postaus. Jos olet yhtään herkkä oirekuvailulle, suosittelen lämpimästi siirtymään suoraan loppupohdintaan.

Mitä jos kaikki luottaisimme yhden ihmisen tuntemuksiin? Näillä perusteilla meillä voisi olla melko erilainen kuva monestakin asiasta. Totta kai yksittäisen ihmisen kokemus on tärkeä, hänelle itselleen nimittäin. Jokainen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan: Kun haetaan muutosta omaan olotilaan, haetaan usein myös syy-seuraussuhteita omien toimien ja voinnin välillä. Jos tällöin koemme vaikka sen maidon turvottavan, aiheuttavan vatsakipua tai ihon kukkimista, tuntuu ihan loogiselta vähentää sen kulutusta. Ja myös antaa tämä vinkkinä eteen päin kaikille muille samoista oireista kärsiville.
Seuraavissa kappaleissa kerron pienen esimerkin omasta hyvin lyhyeksi jääneestä ihmiskokeestani.


Taustatietona voisin kertoa, että olen pienenä ollut allerginen maidolle. Tämä kuitenkin hiipui vuosien myötä, kuten lasten allergioille usein tapahtuu. Ala-asteen loppupuolella aloin saamaan oireita laktoosista ja siirryin laktoosittomiin tuotteisiin. Kuitenkin myöhemmin Crohnin taudin puhkeamisen ja suoliston huonon kunnon takia herkistyin uudelleen maitotuotteille. Yksi kerrallaan kaikki maitotuotteet tippuivat pois ruokailustani. Näin olen hyvin pärjännyt tähän päivään asti, jo noin kolme vuotta. Suoliston kunnon paranemisen myötä olen päässyt palauttamaan monia ruokia päivittäiseen ruokailuuni. Olen pystynyt syömään ruokia, joita en voinut aiemmin edes kuvitella maistavani, esimerkiksi nektariinia, papuja ja seesaminsiemeniä. Loogisena jatkumona ajattelin sitten, että no repäistäänpä oikein kunnolla. Päätin siis testata luonnonjogurttia.

Ekan kerran jälkeen ei mitään. Olin aika iloinen, tämähän vapauttaisi ruokailua ihan suunnattoman paljon! Ehdin jo suunnitella päässäni noin kaksikymmentä reseptiä luonnonjogurtista. Joten maistoin sitten seuraavanakin päivänä. Big mistake.
Allergisten reaktioiden kehittyminen voi viedä jopa sen 24 tuntia. Tämä oli jotenkin päässyt unohtumaan jogurttihöyryissäni. Kärsin kolme päivää aika järisyttävistä vatsakivuista. Uloste oli kokonaan sellaista verensekaista limaa ja pompin vessassa noin tunnin välein. Suolisto ärtyi todella pahasti ja syöminen vain lisäsi pahan olon tunnetta sekä vatsakipua. Oksetus ja kuvotus oli lähes jatkuvaa, pahentuen erityisesti liikkuessa. Lopulta sitten nousi matala kuume, ehkä enemmänkin sellaista lämpöilyä.


Jos siis luottaisin yhden hengen ihmiskokeisiin, mitä tämä kertoisi? Sen perusteella olisin varma, ettei maito sovellu ihmisravinnoksi, eihän se tehnyt minulle muuta kuin pahaa. Jos uskoisin, että maidon nauttiminen tekee saman kaikille muille, en tietenkään voisi suositella sitä.

Mutta eivät ruoka-aineet vaikuta meihin kaikkiin samalla tavalla. Maito ei sovellu juuri minulle - minulla on taustalla allergioita ja suolistosairaus.

Isälleni puolestaan punainen liha ei sovellu huonon sulavuuden vuoksi - hänellä on myös Crohn.

Äitini ei voi syödä kalaa tai pähkinöitä, sillä ne saavat nielun ja korvat kutisemaan - hänellä on allergia.

Ystäväni ei voi käyttää heraproteiinia, sillä se saa hänen verensokerinsa kohoamaan järjettömiin lukemiin - hänellä on diabetes.

Toiselle ystävälleni sipuli, kaalit ja palkokasvit saavat mahan sekaisin - hänellä on ärtyvän suolen oireyhtymä.

Jos luottaisimme yksilön kokemuksiin, voisimme päätellä kaikkien edellä lueteltujen ruoka-aineiden olevan jollain tavalla haitallisia. Totuushan on, että maailmasta kyllä löytyy erilaisia herkkyyksiä ja intoleransseja vaikka mille. Kuitenkaan kenenkään tomaattiallergia ei tee tomaatista vaarallista eikä kofeiiniherkkyys kahvista jonkin sortin myrkkyä.
Meissä on yksilöllisiä eroavaisuuksia. Kuitenkin tulisi muistaa, että valtaosalle suomalaisista sopii niin sanotusti kaikki. Vain melko pieni marginaali saa oireita yhdestä tai useammasta ruoasta. Usein tämä pieni marginaali kuitenkin puhuu asiasta enemmän. Vai kuinka usein kuulee ihmisten juttelevan, että miten tänäkin aamuna se ruisleipä sopii vatsalle ihan hyvin tai miten ei tule yhtään vatsa kipeäksi, kun syö jogurttia hedelmillä?

On myös ihan normaalia, ettei vatsa ole illalla ihan yhtä litteä kuin aamulla. Keskivertoihminen syö päivässä aikamoisen lastillisen ruokaa, totta kai se näkyy vatsan ulkomuodossa iltaan mennessä! Pieni turvotus on osa normaalia suoliston toimintaa, samoin näiden normaalista toiminnasta syntyvien kaasujen ulos päästäminen - toisin sanoen pierut.



Jätin ihan tarkoituksella kommentoimatta erään nimeltä mainitsemattoman julkkisvalmentajan ihmiskoetta. En nimittäin koe että yhdellä ihmisellä toteutettu koe olisi millään tavalla todistusvoimainen. Yhden ihmisen kokemus on aina vain yhden ihmisen kokemus. Sitä ei voi yleistää koskemaan kaikkia muitakin. Varsinkin jos huomioidaan ihmiskoetta edeltävä ruokavalio, jossa ei ollut maitoa tai viljaa nimeksikään - mitäköhän tapahtuu kun niistä yhtäkkiä tehdään ruokavalion pohja?
Äkilliset dramaattiset muutokset ruokavaliossa yleensä laittavat kehon ja mahan aluksi vähän sekaisin. Mutta keho sopeutuu muutokseen, mikäli taustalla ei ole sairauksia tai yliherkkyyksiä. En usko, että the julkkisvalmentaja tarkoittaa mitään pahaa tempauksillaan. Hänellä lienee vain huono henkilökohtainen kokemus ja sopeutuminen kyseisiin ruoka-aineisiin sekä halu auttaa muita on kova.
Ai vastaus otsikon kysymykseen? Eihän se maito tapa, edes minua. Huonoksi se kyllä voi olon tehdä. Kokeilemalla se selviää myös sun kohdalla: Jos mitään oireita ei näy, niin anna palaa vaan!

Minkälaisia ajatuksia heräsi? Oletteko harrastaneet tälläisiä ihmiskokeita itsellänne? Onko seuraajissa moniruokavammaisia? :)

perjantai 23. syyskuuta 2016

U-käännös


Joskus on hyvä tehdä kunnon uukkari. Tiedättekö, muuttaa suuntaa ihan ennalta arvaamatta. Mennäkin toiseen suuntaan kuin sinun oletetaan tekevän.

En tiedä onko tämä ilmiö teille tuttu, mutta kerronpa silti! Mulla tulee välillä epämääräistä ahdistusta, josta en yhtään tiedä mistä se johtuu. Saatan viikon tai kaksikin olla ihan omissa maailmoissani, pohdiskellen. En jotenkin saa ajatusten vilinästä kiinni. Saan kiinni vain sen, että jokin ei nyt ole kohdallaan.

Pari viikkoa sitten se naksahti. Olin aivan väsähtänyt päivän jäljiltä, en jaksanut oikeastaan edes puhua. Annoin sen pahan olon vaan purkautua. Itkin ja itkin, enkä tiennyt miksi. Siinä tunnin märehtimisen kohdalla koin jonkinlaisen valaistuksen.

"Mä en tiedä mihin olen menossa, mitkä on mun tavoitteet tai mitä mä haluan". Tämänkaltainen lause purkautui suustani itkunsekaisin fiiliksin. Ehdin jo miettiä, että eikö ravitsemus sittenkään ole minun juttuni. Mutta ei se ollut niinkään. Koin nimittäin erittäin suuren ristiriidan juuri alkaneen maisterivaiheen ja tulevaisuuden visioni välillä. Korjaisin siis lausahdustani. Tiedän kyllä mitä haluan tulevaisuudeltani, mutta millä keinoin pääsen siihen? Tekoni ja tavoitteeni eivät kohdaneet nykyhetkessä. Tällä hetkellä minulla ei olisi resursseja toteuttaa unelmiani, sillä opintojen, yrittäjyyden ja parisuhteen yhdistelmä kävisi varmasti liian rankaksi joululomaan mennessä.

Minulle kirkastui, etteivät terapialinjan maisteriopinnot ole tällä hetkellä se kanava, joka vie minua eteen päin unelma-ammattiini. Kuuntelin ekoina koulupäivinä luokkakaverieni innostusta tulevista terapiakursseista, miten motivoituneita he olivatkaan. Minun tuntemukseni puolestaan olivat lähinnä ahdistusta tulevasta kaksivuotisesta, sairaalassa tehtävistä harjoittelusta ja tiukasti nidotusta aikataulusta.

Tiedossa siis jonkinasteinen U-käännös opintojen suhteen. Olin jo miettinyt, että jätän leikin kokonaan kesken, kunnes kävin juttelemassa opinto-ohjaajamme kanssa. Lähdin hänen luotaan innosta kiljahdellen ja tanssien! Meille on kuin ihmeen kaupalla tulossa opintosuunnitelman uudistus ensi syksylle, pääsen ikään kuin hyppäämään suoraan siihen. Kuluva syksy ja ensi kevät täyttyvät siis urheiluravitsemuksen opinnoista, kauppatieteiden perusteista, itsenäisestä opiskelusta ja liikunta-alan koulutuksista. Täydellinen paketti liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjälle!

Nyt tosiaan on sellainen ihana innostuspulputus ollut menossa! Kuten mulle monesti käy, innostuksissani teen liikaa juttuja. Työpäivät ovat siis olleet pitkiä, nautinnollisia tosin. Tämä vauhti kuitenkin kostautuu: Pienen hengähdyshetken sattuessa BOOOM flunssaa pukkaa. Tähän tosin liittyy tällä kertaa myös vatsaoireilua, mutta siitä ajattelin jutella toisessa postauksessa.
Mitä teille päin kuuluu? :)

perjantai 9. syyskuuta 2016

Miten selviytyä rääkkitreenistä? 5 käytännön vinkkiä tehokkaaseen treeniin

 

1. Kaveri tai ohjaaja tsemppariksi

Kovassa treenissä kannustus muuttuu erittäin tärkeäksi. Jos tiedossa on astetta haasteellisempi treeni, esimerkiksi HIIT-harjoitus, nappaa kaveri mukaan! Kaveri voi kannustaa ja laskea toistoja, kunhan muistat tehdä saman myös hänelle. Kilpailuhenkisille tässä on tietysti vielä porkkanana pieni motivoiva kisaaminen kavereiden kesken...
Saman asian ajaa tietysti ryhmäliikuntatuntien ohjaaja tai salilla personal trainer!

2. Kuuntele musiikkia

En nyt tarkoita että muista laittaa musiikki soimaan. Tarkoitan tällä, että oikeasti keskity musiikkiin. Musiikkia kuuntelemalla ja vaikka sanoja mumisemalla jaksaa usein puristaa ne viimeiset kipeät toistot! Muista toki pitää huoli tekniikasta siinä samalla...

3. Treeniin sopivat vaatteet ja varusteet

Hikitreenissä vanhat college ja löysä puuvillapaita eivät oikein aja asiaansa. Hyvin istuvat, hengittävät tekniset vaatteet toimivat parhaiten. Kannattaa myös huomioida treenin erityisvaatimukset: Jos tehdään maastavetoa, säärien päällä on hyvä olla suojelevaa kangasta. Treenin sisältäessä juoksua tai hyppyjä, kenkien tulee olla sopivan joustavat mutta jalkaa tukevat. Ulkona tietysti säänmukaiset varusteet! Juomapullo ja pieni pyyhe ovat myös vakiovarusteina treenimukavuutta parantamassa.

4. Jaa treeni osioihin

Rääkkitreenin aikana ei aina kannata laskea 20 toistoon asti. 20 tai 30 toistoa tuntuu monesti uuvuttavalta tavoitteelta, samoin kuin kokonainen minuutti työtä. Jaksamista saattaa helpottaa toistomäärän palastelu 5 toiston blokkeihin. Okeei jaksan kyllä 5 burpeeta. Jaksan toiset 5. Huh, kyllä tuntuu mutta 5 menee vielä. Ai enää 5? No kyllä se vielä jaksetaan!

5. Nesteytä!

Treenin saa nimittäin tuntumaan tuplasti ellei triplasti pahemmalta, jos ei nesteytä kroppaansa kunnolla. Ei riitä että se juomapullo on mukana, siitä tulisi myös muistaa juoda! Treenin aikaista juomistakin tärkeämpää on kuitenkin riittävä vedenjuonti kuluneen päivän aikana. Vettä olisi hyvä juoda tasaisesti pitkin päivää, jotta keho ei olisi rutikuiva treenaamaan lähdettäessä. Jano ensimmäisen 15min sisällä kertoo jo lievästä nestehukasta.

tiistai 6. syyskuuta 2016

Tämän hetken lempparitreeni!


Moikkamoi ja energistä tiistaita! Ajattelin tänään tulla jakamaan mun tämän hetkisen lempparitreenin. Se on juuri sopivan rankka, mutta ei kuitenkaan ihan överi vedettäväksi aamuisin. Herättelee kropan päivään, hengästyttää ja samalla saa kivan annoksen raikasta ilmaa! Syke nousee, kunto kasvaa ja jalat saavat mukavan hapotuksen.

Homma on aika yksinkertainen. Ensin karistetaan unenpöpperöt silmistä kävelemällä reippaasti 5-10 minuuttia riippuen unisuuden tasosta. Tämän jälkeen nostetaan hiukan vauhtia eli hölkkäillään 10-20min. Sitten seuraa kovin = paras osuus. Spurtit portaissa! Oman jaksamisen mukaan 5-10 kertaa juosten ylös tikaten jokaiselle portaalle, kävellen alas ja parin sekunnin huilaus. Sitten vaan uusi veto ylös! Nuo portaat ovat siis melko lyhyet, yhteen vetoon palautteluineen menee noin minuutti. Itseään voi siis motivoida laskemalla vetoja ja kuluvia minuutteja. Enää kaksi minuuttia, jaksan kyllä!

Kaikkien vetojen jälkeen voit onnitella itseäsi hyvästä suorituksesta, hengitellä syvään, kävellä reippaasti kotiin ja tehdä pienet venyttelyt! Kaiken kaikkiaan tuollaiseen settiin kuluu aikaa noin 25-45min, kun laskee loppuverryttelyksi vielä 5 minuutin kävelyn. 

Eli kertauksena:
5-10min kävely
10-20min hölkkä
5-10 porrasspurttia
5min kävely
Loppuvenyt


En kyllä keksi parempaa starttia päivälle! Kuka lähtee testaamaan? :)

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Tie lihastasapainoon - Kolmen T:n taktiikka lihasepätasapainon tasoittamiseen

Oletko havainnut kropassasi lihasepätasapainoa?

Pystypunnerruksessa tai vipunostoissa toinen hartia elää ihan omaa elämäänsä, kyykystä noustaan ylös vasen puoli edellä. Oikea lonkankoukistaja on tuhannen tukossa, kun taas vastaavasti toinen puoli venyisi vaikka spagaatiin. Punnertaessa syvät vatsat pettävät ennen rintalihaksia, alaselkä väsyy. Näyttöpäätteellä työskennellessäsi niska kipeytyy ja pään kannattelu tuntuu tavallista haastavammalta.

Nämä ovat kaikki selkeitä merkkejä lihasepätasapainosta. Lihasepätasapainoa voidaan havaita siis oikean ja vasemman raajan välillä (esimerkiksi pakarat) tai vastavaikuttajalihaksien välillä (etureisi-takareisi). Epätasapaino voi johtua lihasten toispuoleisesta liikkuvuudesta tai heikkoudesta. On myös mahdollista, että lihas on kireä ja heikko, mikä on ehkä huonoin mahdollinen tilanne.


Miksi lihasepätasapaino sitten on niin haitallista?  

Epätasapaino lihasten välillä aiheuttaa epätasaista kuormitusta lihaksissa, nivelissä ja luustossa eli koko tukirangassa. Radikaaleimpia esimerkkejä epätasapainon tuloksista ovat välilevynpullistumat, jänteiden repeämät ja kulumat eri tukirangan alueilla. Lievemmässä mittakaavassa epätasapaino näkyy tuki- ja liikuntaelinten kipuiluna, jota välillä saatetaan pitää jopa normaalina ilmiönä paljon liikkuvilla. Aina pitäisi kuitenkin pystyä erottamaan terve lihaskipu epäterveestä niveliin ja jänteisiin kohdistuvasta kivusta.
Kuvitellaanpa alun esimerkkitilanne, jossa lonkankoukistajissa on selkeä puoliero liikkuvuuden suhteen. Tämä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, mukaan lukien seisoma-asentoon: Kireä lonkankoukistaja nimittäin nimensä mukaisesti pyrkii koukistamaan lonkkaa. Toinen lonkankoukistaja siis lyhentyneenä saa lantion kallistumaan eteenpäin, niin kutsuttuun anterioriseen tiltiin. Lopputuloksena on ankkamainen asento seistessä. Kun vääntö on kovempi toisella lantion puoliskolla, kääntyy lantio usein vinoon ja alaselkään kohdistuu huomattava rasitus.
Tämä olis siis vain tilanne seistessä. Kun huomioidaan esimerkiksi juoksemisen aiheuttama iskutusrasite tai maastavedon vajaa ja toispuoleinen loppuojennus, aletaan olla monen selkäkivun syntysijoilla.

 

Miten löytää tie lihastasapainoon?

Yleispätevää ohjeistusta on todella vaikea antaa, sillä lähestymistapa riippuu paljon epätasapainon sijainnista, suuruudesta ja tyypistä. Kireydestä johtuvaa epätasapainoa lähestytään avaamalla kireää lihasryhmää ja selvittämällä kiristyksen alkuperä eli mistä lihaksen kiristyminen todennäköisimmin on saanut alkunsa. Toispuoleisesta lihasheikkoudesta johtuvat epätasapainotilat hoidetaan tietysti vahvistamalla heikkoja lihasryhmiä.
Ohessa kuitenkin simppeli kolmen T:n taktiikka lihasepätasapainon tasoittamiseen. Se pätee hyvin kun olet saanut jo jotain hajua, mistä omassa tilanteessasi on kyse!

Testaa - Jos et tiedä mitä olet korjaamassa, it's not gonna happen 
Tässä on parasta hyödyntää osaavan ammattilaisen apua. Tällaisia ammattilaisia ovat muun muassa fysioterapeutit, naprapaatit, urheiluhierojat sekä asiaan perehtyneet personal trainerit. Asiantuntija voi arvioida tilanteen, auttaa selvittämään juuri sinun yksilölliset kehityskohtasi sekä osaa neuvoa oikeat harjoitteet niiden korjaamiseksi.

Toimi - Tee päivittäiset aktiviteetit epätasapainon parantamiseksi
 Myöskään pelkkä harjoitusohjeiden saaminen ei riitä, vaan ne pitää myös toteuttaa. Parhaan tuloksen saa yleensä toteuttamalla harjoitusohjelmaa pitkäjänteisesti. Monet epätasapainotilat ovat jatkuneet niin pitkään, että ihan arkisetkin asiat on opeteltava tekemään uudella tavalla. Esimerkiksi seisominen tasaisesti molemmilla jaloilla ilman lonkkanojaa tai lantion kiertymistä toiselle puolelle. Jostakin asiasta pois oppiminen on kovaa työtä ja vaatii toistoja toistoja toistoja. Arjen ergonomia siis myös kuntoon!

Tarkkaile - Seuraa onko toimillasi vaikutusta.
Seuraa edistymistäsi! Se on nimittäin avain pysyviin tuloksiin. Voihan olla, että tarvitsetkin vielä lisätoimia kuten hierontaa tai lihaskalvokäsittelyä harjoitusten ohelle. Mitä toimia tarvitaan epätasapainon lopulliseksi nujertamiseksi? Oletko edistynyt liikkuvuuden tai heikon lihasryhmän vahvistamisen suhteen? Tämän prosessin seurannassa ulkopuolinen silmä on kullan arvoinen.



Lihastasapainon saavuttaminen on haasteellista, tietyssä mielessä jopa mahdotonta. Jokaisella on pieniä puolieroja, eikä  niistä tule välttämättä huolestua. Voimakkaampien puolierojen korjaaminen kuitenkin auttaa ehkäisemään urheiluvammoja sekä tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja. Sen voisi siis sanoa myös parantavan elämän- ja harjoittelun laatua!
Tuliko teille mitään uusia juttuja? Onko kokemusta lihasepätasapainosta tai sen aiheuttamista vammoista? :) Kuvat ovat muuten eilisen foam roller ja fascia koulutuksesta. Oli kyllä informatiivinen ja erittäin mielenkiintoinen koulutus! Hassua että olin juuri kirjoittanut tämän tekstin valmiiksi luonnokseksi ja sitten seuraavana päivänä asiaa käsiteltiinkin koulutuksessa, hahah!