sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Helppo vadelma-chiahillo


Tässäpä superhelppo keino hyödyntää myös ne ulkomaiset pakastevadelmat! Kuten varmaan tiedättekin, tulisi ulkomaiset pakastemarjat aina kypsentää. Olen itse ollut vähän huono tätä toteuttamaan, mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni. Kuumentamattomista marjoista kun voi saada esimerkiksi noroviruksen tai A-hepatiitin. Ei kuullosta kovin kivalta, eihän?

Koska vadelmaiset piti joka tapauksessa kuumentaa, ajattelin valmistaa niistä hilloa chiasiementen avulla. Jämäkämmän koostumuksen lisäksi chiasiemenet tuovat hilloon myös ripauksen lisää ravintoaineita kuidun, omega-3-rasvahappojen ja proteiinin muodossa. Makeutukseen voi käyttää esimerkiksi hunajaa tai soseuttaa joukkoon muutaman tuoretaatelin. Hillon voi myös jättää kirpsakaksi, jolloin se sopii tosi hyvin makeiden juttujen seuraksi. Olen nautiskellut chiahilloa nyt monen monta kertaa puuron ja banaanin kanssa - herkullista!


 Vadelma-chiahillo
500g pakastevadelmia
vettä pari desiä
0,5dl chia
halutessasi 1-2rkl hunajaa tai 3 isoa taatelia   

Lisää vesi ja vadelmat kattilaan.
Kuumenna kunnes seos poreilee kunnolla.
Lisää joukkoon chiasiemenet ja makeutus.
Sekoita kunnolla!
Anna jäähtyä kattilassa ja siirrä sitten kannelliseen lasipurkkiin.
 

Vadelmahillo on aina ollut mun lempparihillo! Varsinkin oman maan vadelmista tehtynä. Nyt alkoi kyllä hirveästi tehdä mieli lettuja hillolla...
Nyt haluaisinkin kysyä, että mikä on just sun lempparihillomaku? :) 

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Tyttöjen ilta


Kun arkena kulkee suurimman osan ajasta treenitrikoissa ja lenkkareissa, on välillä kiva laittautua enemmänkin. Ja kun arjessa vauhti on välillä melkoinen, tekee hyvää pysähtyä ja rauhoittua. Nämä yhdistyvät täydellisesti perinteisessä tyttöjen illassa: Hyvää ruokaa, seuraa ja viiniä. Laittautumista, maailman parannusta ja tanssimista olohuoneessa. Istuskelua kantapaikassa puolille öin.
Siitä on täydellinen tyttöjen ilta tehty!


Minä olin tällä kertaa emäntänä vastaten tarjoiluista. Ystäväni puolestaan tarjosi (erittäin maistuvan) viinin. Voisin kyllä melkeinpä sanoa että kokonaisuus oli aika napakymppi!
Jutusteluamme siivitti ruokaisa salaatti, joka piti sisällään paahdettua kesäkurpitsaa ja munakoisoa, parsaa, paprikadippiä sekä bresaolaa. Sopivan suolainen setti, jonka jälkeen jäi vielä tilaa jälkiruoalle!


Jälkiruoaksi nautimme ihania tuoreita marjoja suklaatahnan ja rapean myslin kera. Kokonaisuus oli juuri sopivan makea suolaisen aterian vastapainoksi. Marjojen raikkaus pelasti annoksen liialliselta imelyydeltä! Jos raikkaiden marjojen ja pehmeän suklaan yhdistelmä kuulostaa jo itsessään taivaalliselta, niin kokeilkaapa lisätä päälle vähän mysliä. Rouskuvuus ja pähkinäiset sattumat kruunasivat tämän jälkkärin täydelliseksi!



Viininä meillä oli Two vines -nimistä punaviiniä. Sen enempää en sitten viineistä tiedäkään... Viinitietämättömyydestäni huolimatta voin kuitenkin sanoa sen olleen oikein hyvää! Ei ollut yhtään sellaista pistävää vaan todella miellyttävän makuista. Tällaiselle tottumattomalle viininjuojalle tuo vain taisi olla aika tujua!

Ehkä tämä selittää sen olohuoneessa tanssahtelun? Toisaalta niin voisi tapahtua ihan ilman viiniäkin. Tämän naisen kanssa tunnelma on aina kohdillaan!

Lopuksi oli vielä edessä projekti nimeltä "Laitetaanpa tyttö edustuskuntoon". Eli toisin sanoen seurani katsoi vierestä kun meikkasin yritin meikata. Vähän tietysti riskialtista jättää laittautuminen viinin nauttimisen jälkeen tapahtuvaksi operaatioksi. Virhearvioiden riski nimittäin kasvaa noin potenssiin miljoona.

  

Nyt on rentoutunut ja hyvin syönyt fiilis! Vatsa ehkä vieläkin pikkuisen kippuralla kaikesta nauramisesta ja pääkoppa vapautunut kaikista mielessä pyörivistä asioista. Kiitos vielä ihanasta illasta <3
Koska te olette viimeksi viettäneet perinteistä tyttöjen iltaa? :)

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Random facts

Olen koruharakka. Tykkään ripustaa itseni ja huoneeni täyteen kivoja asioita. Pienenä tämä piirre pääsi esiin ehkä voimakkaammin, nykyisin olen melko valikoiva koristusten suhteen. Vaikka en erikseen pukisikaan koruja päälleni, on minulla aina hammaskoru, napakoru ja 4 korvista ilmentämässä koristautumisen tarvetta.

En tykkää käydä suihkussa. Sad but true. Ja älkää käsittäkö väärin, kyllä minä siellä käyn hyvin säännöllisesti. Parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Mutta en vain tykkää siitä yhtään. Siellä on märkää ja suihkun jälkeen tulee kylmä! Tällaisen hiuspehkon peseminen on myös työlästä, saippuaa menee silmiin ja lattia on liukas. Tykkään kuitenkin siitä suihkunraikkaasta puhtaasta olosta, joka sitten palkitsee inhottavan suihkurupeaman jälkeen.

Olen esikoinen. Meillä on pikkuveljeni kanssa ikäeroa puolitoista vuotta. Pienenä tappelimme paljon ja hän aina istui päälläni niin kauan etten meinannut saada henkeä. Olin siis isosiskoudestani huolimatta aina pienempikokoinen. Nykyisin tulemme kuitenkin todella hyvin toimeen ja nyrkit eivät enää viuhu samaan tahtiin. Kävimmepä alkuvuodesta yhteisellä lomalla Barcelonassakin!


En ole mikään viherpeukalo. Onnistun tappamaan jopa kaktukset kuivuuteen. Tosin yhden kasvin olen saanut selviytymään jo monen monituista vuotta. Kylvin sen itse siemestä kuudennella luokalla. Se on selvinnyt kanssani nyt jo kolmesta muutosta sekä muutamasta hikisestä kuuden tunnin automatkasta kesähelteillä. On kyllä sitkeä rehu. En oikein tiedä minkä merkkinen (=niminen) kasvi on kyseessä, mutta olen nimennyt sen ampukukaksi. Ampukukka ampuu sellaisia hassuja pieniä siemeniä pitkin kämppää. Ping ja siemen vaan lentää!

En voi sietää raakoja banaaneja! Niistä alkaa kurkku kutiamaan ja vatsa tulee kipeäksi. Ja maistuu pahalle. Yäk. Ruskeapilkulliset banskut sen sijaan ovat herkullisia!

Viihdyn pienessä kaaoksessa. Toisten mielestä huone voi olla sekamelska, minun mielestäni juuri täydellinen. Antakaahan kun selitän. Mielestäni pieni kaoottisuus ruokkii luovuutta. Silmälle on kokoajan uusia virikkeitä, syntyy uusia ajatuksia ja ideoita. Pahimmat black outit olen saanut tuijottaessani tyhjää paperia liian siistissä ympäristössä.


En värjää hiuksiani. Lopetin värjäämisen reilu kolmisen vuotta sitten. Hiusväri on siis ihan oma ja luonnollinen väri. Samoin ripset ja kulmat ovat luonnostaan mustat. Sen takia en jaksakaan kauheasti käyttää ripsareita tai kulmakyniä. Hiukseni ovat myös luonnonkiharat ja melko pörröiset. Ei ehkä se huolitelluin look, mutta ainakin näytän sitten itseltäni!

Rakastan metsiä, merta ja luontoa muutenkin. Oli mielentila mikä tahansa, luonnossa rauhoitun. Kyse ei ole pelkästään kauniista maisemista, vaan myös tunteesta jonka luonto saa aikaan. En osaa sitä tarkemmin selittää. Olo tuntuu kuitenkin vapautuneelta. Erityisesti kun pystyy nauttimaan kaikilla aisteilla. Näkemään puiden varjot ja maaston vaihtelut. Tuntemaan neulasten rahinan kenkien alla. Haistamaan havupuiden ja sammalten tuoksun. Kuulemaan luonnon äänet, puron solinan ja havujen havinan. Luonnon keskellä tuntuu kotoisalta.



Olen todella huono tietotekniikan kanssa. Ihme, että osaan edes blogia kirjoittaa. Ihan oikeasti.

Olen mummin tyttö. Mummu on mulle suuri esikuva, kuten jo aiemmin mainitsinkin Liebster-haasteen kohdalla. Mummi on niin voimakastahtoinen ja positiivinen, etten tiedä toista samanlaista. Paitsi no, ehkä jonkun verran olen itsekin perinyt näitä piirteitä...

Olen nimittäin myös todella itsepäinen. Kun olen asian päättänyt, mieltäni on vaikea muuttaa. Toki riittävän hyvillä perusteilla olen valmis muuttamaan näkemyksiäni! Itsepäisyys näkyy myös tavassani toteuttaa asioita: Olen aina halunnut tehdä asiat omalla tavallani. Tämä on aiheuttanut muun muassa eripuraa minun ja yläasteen kuviksen opettajan välille... En kuitenkaan tulkitse tätä heikkoudeksi, vaan pyrin kääntämään sen voimavaraksi jatkossa.

En pidä nukkumisesta, niin hurjalta kuin se kuulostaakin! Olen pienestä lähtien kokenut nukkumaan menemisen jotenkin ahdistavaksi. Pyörittelen helposti asioita päässäni ja unisuus menee ohi. Sitten alan stressata etten saa unta. Ja sitten stressaan kun stressaan! Näihin lapsuuden kokemuksiin kun yhdistää myöhemmät vakavammat uniongelmat, voi ehkä alkaa ymmärtää antipatiani nukkumista kohtaan. Nukkuminen on kuin pakollinen paha, joka täytyy tehdä jotta voisi taas olla ihana uusi päivä ja aamu!


Minulla on superhyvä muisti ja olen vähän kielioppinatsi.


En pidä oikeastaan mistään penkkiurheilusta. Turhaudun katsoessani jalkapalloa, pesistä, biljardia tai curlingia. Pahin kaikista on kuitenkin jääkiekko. En pysy yhtään pelissä mukana enkä ymmärrä tilanteista juuri mitään. Antipatiani jääkiekkoa kohtaan saattaa toki johtua myös lukuisista jääkiekkokaukalossa vietetyistä tunneista...

Olen äärimmäisen luova persoona. Kiireessä tämä luovuus kuitenkin tukahtuu helposti ja mielen valtaa ahdistus. Minulla on suuri tarve päästä toteuttamaan itseäni jollakin tapaa jokaikinen päivä. Usein luovuus kanavoituu tanssimiseen, mutta viime aikoina olen myös piirtänyt, tehnyt koruja, laulanut hiljaa itsekseni kävelyllä, kirjoitellut tänne blogiin, testaillut jälleen terveyshippileivonnaisia, suunnitellut uuden huoneeni sisustusta sekä uusia tuntikonsepteja ensi syksylle. Keksin jatkuvasti uusia variaatioita tankotanssiliikkeistä, erilaisia kehonhuoltoliikkeitä ja vaihtoehtoisia treenitapoja. Mielessäni siintävät myös neulomukset syksyä varten sekä muutamien vanhojen vaatteiden tuunaaminen tankotanssivaatteiksi!

Pakko on minulle ylitsepääsemätön este. Pystyn tekemään paljonkin asioita kerrallaan ja samanaikaisesti, hyvällä fiiliksellä. Mutta heti kun pakotan itseni tekemään jotain, siitä häviää mielenkiinto. Tämä pätee treeneihin, ihmissuhteisiin, ruokailuihin, koulutehtäviin, töihin...

Kotiin päästyäni vaihdan heti ekana kotivaatteet. On vaan paljon mukavampi olla semmoisissa puristamattomissa, pehmeissä lökövaatteissa! <3

Semmoisia faktoja tähän tiistaipäivään! Tuliko ylläreitä? Entäs samaistumisen kokemuksia? :)

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Banana bread - not so sweet edition


Juhannushuomenet!
Joko siellä ollaan hereillä? Itse vietän täällä juhannukseni täällä (hyvin hiljaisessa) kaupungissa, tehden vähän mitä mieli milloinkin tekee. Ei huono!

Edellisessä postauksessa jo pariinkiin otteeseen hehkuttamani banaanileivän reseptiä olisi nyt tarjolla. Tämän voisi helposti pyöräyttää myös juhannuksen herkuksi, mikäli raaka-aineet löytyvät kaapista. Ja jos eivät löydy, voihan sitä aina testata mökkinaapurien ystävällisyyttä piipahtamalla juhannusaamuna kahdeksalta vain hakeakseen perunajauhoja.


Tämä banaanileipä syntyi aivan totaalisen extempore. Tuli vain totaalinen leipomisentarve. Katselin hedelmäkorissa mustuvia banaaneja ja ajatus banaanileivästä alkoi hahmottua. Vilkaisin myös kuiva-ainekaappiin: Ei ongelmaa tälläkään puolella, jauhoja on vaikka muille jakaa.
Ihan oikeasti, mulla on naurettava määrä kaikkia erilaisia jauhoja. Leipomishimoissa voi siis tulla täältä lainaamaan tarpeelliset hippijauhot, voin melkein taata että löytyy!

Erityylisten jauhojen ja siementen sekoituksen ansiosta koostumus ei muistuta ollenkaan perinteisiä gluteenittomia leivonnaisia. Rakenne on todella pehmeä ja kuohkea, mutta mukana on myös kivaa rouheisuutta siemenistä. Yllätyin itsekin, kun ensimmäisellä haukulla leipä ei maistunutkaan kovin makealta. Melkein petyin! Mutta tässä kohtaa kaivattiinkin vähän kärsivällisyyttä.
Banaanileipä on vain ujosti makeaa. Toisella haukulla sen jo maistoi, kolmannella pehmeä banaanius täytti suun. Isommin makean ystäville mukaan voisi lorauttaa hunajaa ruokalusikallisen tai pari.

Ja se kardemumma. Ihan kuin olisi pulla, mummon maustekakku ja banaanileipä samassa, terveellisemmässä paketissa. Yksi pieni mauste voi tehdä suuren eron.


Banana bread by Hilla
2 hyvin kypsää banaania
2 kananmunaa
1rkl rypsiöljyä

2rkl perunajauhoa
1dl mantelijauhoa
1dl täysjyväriisijauhoa
1rkl chiasiemeniä
1rkl pellavansiemeniä
1,5tl ruokasoodaa
1,5tl leivinjauhetta
0,5tl kardemummaa

Soseuta sauvasekoittimella/blenderissä banaani, kananmunat ja öljy.
Sekoita toisessa astiassa jauhot, siemenet, nostatusaineet ja mausteet.
Kippaa kuivat aineet nesteiden joukkoon.
Sekoita tasaiseksi. Voit vielä surauttaa muutaman kerran sauvasekoittimella, jotta siemenet rikkoutuvat hieman.

Kaada silikoniseen leipävuokaan.
 Normaalikin leipävuoka käy, mutta muistathan sitten voidella reunat! 
Paista banaanileipää 175-asteisessa uunissa 25-30 min uunisi tehosta riippuen.
Kypsyys on sopiva kun haarukkaan ei jää taikinaa leipään tökättäessä.
 

Jos vain maltat, kannattaa leivän antaa jäähdyä pikkuisen. Kuumana sitä on hankala leikata ja sormet vain palavat. Lämpöisenä sen sijaan banaanileipä leikkaantuu oikein kiltisti. Lämpöisenä tämä onkin mielestäni parhaimmillaan!
Päälliset voit jälleen kerran valita itse. Painokkaasti kuitenkin suosittelen maapähkinävoita. Koska kahden herkullisen asian yhdistäminen harvoin menee pieleen. Ja koska maapähkinävoi <3
Mielestäni banaanileivän pehmeys ja maapähkinävoin tuhtius kaipaavat rinnalleen jotain raikasta. Kuvaushetkellä käytin ihania tuoreita kirsikoita, joiden sesonki lienee juuri nyt parhaimmillaan! Makean happamat kirsikat sopivat yhdistelmään täydellisesti. Kokeilin myös aprikoosia, mutta se olisi makeutensa vuoksi mielestäni kaivannut jotain suolaista rinnalleen. Ehkäpä briejuustoa? Banskuleipä + brie + aprikoosi! Vois olla aika jees.


Banaanileipä säilyy hyvin jääkaapissa, mikäli ei tule heti syödyksi. Sieltä voi sitten napsaista herkkua aamupalalle, välipalalle, iltapalalle tai mille tahansa palalle. En huomannut leivässä erityistä kuivahtamista näiden parin päivän aikana. Pieni niksi kuitenkin kuivahtamisen varalle: Mikrota leipäsiivuja noin 20s. Tämän jälkeen ne ovat taas kuin vastaleivottuja!

Ja hei tämä resepti on muuten kämppis-approved. Eli toisin sanoen banaanileipä maistui myös hippileipomuksiin tottumattomalle yksilölle!


Nyt saa ottaa kantaa: Kuuluuko banaanileivän olla makea?
Ja hei vielä pakko sanoa... Eikö tuo vaaleanpunainen lautanen näytäkin IHANALTA noiden kirsikoiden kanssa? <3
Jokatapauksessa, mitä parhainta juhannuksen jatkoa just sulle. Oot varmasti hyvä tyyppi :)

torstai 18. kesäkuuta 2015

Iltapalan ääreen - Pehmeät kauraleipäset

Siinä missä aamuisin olen yleensä ärsyttävän ylipirteä Naantalin aurinko, iltaa kohden energia alkaa loppua ja kroppa valmistautua unille. Jos saan valita, illat omistan rauhoittumiselle. Tai no jos saisin oikeasti valita niin eläisin pelkkiä aamuja. Toisaalta aamut tuntuvat ihanammilta kun on iltoja siellä välissä!


Miten illasta saisi entistä mukavamman? Tietenkin kutsumalla ystävän rauhoittavalle iltapalalle! Tällä kertaa menuun valikoitui itsetehtyjä pehmoisia kauraleipäsiä runsaine päällisineen. Alkumaljan ja suurimman näläntappajan virkaa toimitti mansikka-banaanismoothie!
Pakko sanoa, että kauraleipäset maistuivat täydellisiltä juuri siihen iltaan. Pehmeän puuromainen sisus ja lämmössä sulava margariini toivat mieleen lämpöiset karjalanpiirakat! Todellista lohturuokaa, joka taltuttaa isommankin nälän. Näitä on myös helppo mutustaa siinä leppoisan jutustelun lomassa. Lämpöä sekä seurasta että safkasta <3



Pehmeät kauraleipäset
4kpl
2dl kaurahiutaleita
3,5dl vettä
vajaa 1dl kaurajauhoa
½tl suolaa
½tl leivinjauhetta
½dl kylmää kauramaitoa

Mittaa kattilaan vesi ja hiutaleet. Keitä koostumukseltaan tiukaksi puuroksi. Puuro saa siis tosiaan olla tönkköä! Lisää tönkköpuuron joukkoon kaurajauhot, suola, leivinjauhe sekä kauramaito.
Kylmä kauramaito viilentää taikinaa juuri sopivasti, jotta leipästen muotoiluun pääsee viivytyksettä!
Tässä välissä voit myös iloita vähästä tiskimäärästä - Vain yksi kattila!
Jaa taikina neljäksi möykyksi pellille.
Muotoile leipäset kylmän veden avulla pyöreähköiksi. Muista, ettei se oo niin justiinsa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.
Rapsakamman lopputuloksen saattaa saada käyttämällä kiertoilmaa
 tai lisäämällä lämpötilaa 225-asteeseen.
Tarjoile heti!


Leipäset olivat lisäksi aivan todella helppotekoiset: Tämän reseptin jaksaa toteuttaa vaikkei iltavirkku olisikaan! Ainesosaluettelo on äärimmäisen yksinkertainen eikä vaadi erikoiskauppojen koluamista. Ravintoarvoiltaan nämä sämpyläiset sopivat iltaan oikeinkin mainiosti: Reipas määrä täysjyväistä hiilihydraattia auttaa uneen ja takaa energiset unet aamuun asti!
Lisukkeiksi voi valita ihan oman maun mukaan kaikkea mitä kaapista löytyy! Meillä tosiaan oli sekalainen kasviskimara, avokadotahnaa ja broilerileikkelettä. Voiton vei kuitenkin se jo edellä mainittu margariini. Mikäli sinulla on suuria margariiniongelmia, ei hätää, voit myös käyttää voita ;)


Seuraavaksi ystäväaterioiden sarjassa olisi luvassa kuvasaldoa ja reseptiä ihanalta aamiaiselta! Miltä banaanittomat chiapannarit kuulostavat teidän korvaanne? ;)
Vietättekö te yhteisiä arkiaterioita ystävien kanssa? Mielestäni näitä tulisi ehdottomasti toteuttaa useammin! Kuitenkin jokaisen täytyy syödä. Ja ystävän kanssa jakaminen tekee syömisestä aina tuplasti kivempaa. Kiitos vielä iltapalaseurasta <3

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Hyvän mielen postaus

Asioita, jotka ovat tehneet minut iloiseksi viime aikoina...
  • Kukkivat syreenit ja niiden huumaava tuoksu! Semmoinen joka täyttää koko pään kun kulkee syreenipuun ohi. Aistillinen overload.
  • Auringon pilkahdukset sateen lomassa. Miten ihanaa onkaan herätä auringonpaisteeseen! Päivä lähtee ihan eri tavalla käyntiin.
  • Pikapulahdus järvessä. Boooom, oli kyllä takuuvarma piristys! Vesi oli nimittäin sen verran kylmää vielä tässäkin vaiheessa kesää. Tiedättekö, niin kylmää ettei meinaa oikein saada henkeä ja kauhoo paniikinsekaisin tuntein muutaman vedon rannan tuntumassa? En voi sanoa että se kylmyys oli kauhean ilostuttavaa tai nautinnollista, mutta olotila jälkikäteen on huikea. Menen huomenna uudestaan!
  • Mahtavat tyypit töissä. Sekä asiakkaat ja työkaverit. Ammennan heistä ihan valtavasti energiaa! Voi sitä tekemisen meininkiä treeneissä, ei voi kuin ihastella.
  • Jännitys. Edessä on paljon asioita, joita odotan ihan hirmuisen innoissani. Ensimmäisenä mainittakoot RSPoleweekend Jyväskylässä mahtavien tankomimmien ja taitavien opettajien kanssa! Meidän Kuopion RSP muuttaa myös uusiin tiloihin heinäkuun alkuun mennessä, niin siistiä! Lisäksi saan kylään erään tärkeän ystävän, jonka kanssa ei olla nähty pitkään pitkään aikaan <3 Pääsen myös käymään pitkästä aikaa kotikotona Länsi-Suomessa, menen harjoitteluun ja myyjäksi kansainvälisille markkinoille! Syksyn kuvioista voisin oikeastaan kirjoittaa erikseen, sen verran kaikkea jännää on tiedossa. Odotuksen fiilis on mahtava.
  • Alennusmyynnit Sokoksella. Vaikkei materia tuokaan onnea, niin kyllä alennuksella ostetut uudet tennarit ja  kosmetiikkatavarat vaan tuovat hymyn huulille. Sisäinen markkamummoni kiittää jälleen säästetyistä pennosista!
  • Erään blogistin kissan paraneminen. Ihan huikeaa, syöpäpirulainen voitettiin! On myös todella sydäntä lämmittävää kun lemmikistä pidetään noin hyvää huolta <3 Lämmön ja huolenpidon pitäisi toki olla itsestäänselvyys mutta eihän se aina sitä ole.
  • Luovuuden kukkiminen. Tämä olennainen osa minua oli hukassa jonkin aikaa. Olen ehkä nyt vasta tajunnut tuon luomisen merkityksen minun henkiselle terveydelleni. Nyt luovuussuoni taas pulppuaa: esimerkiksi edellispäivänä leivoin ihan extempore banaanileivän.
  • Onnistuminen. On tosi siistiä kun saa toteuttaa itseään ja se vielä onnistuu. Kyseessä voi olla isompi asia tai jokin tosi pieni. Iloa se silti tuo! Esimerkiksi se jo mainittu banaanileipä - tuli muuten superhyvää! Haluutteko reseptin? ;)
    • Suklaa. Ei tarvita lisäperusteluja.
    • Kipeä pylly. Pääsin tekemään jalkaprässiä ensimmäisen kerran puolen vuoden tauon jälkeen. Tein ihan miniminipainoilla ja yksi jalka kerrallaan, tosi keskittyen. Lienee hermotusharjoitukset ja asennonkontrollitreenit menneet perille, sillä berberi on nyt kolmatta päivää aivan tosi hirmuisen valtavan kipeä. Tavallaan aika ihanaa.
    • Lukuisat herkkuhetket ystävien kanssa. Mielenkiintoiset ja syväluotaavat keskustelut, milloin aamiaisen, iltapäiväkahvin tai iltapalalautasen ääressä <3 Herkuttelu itsessään on jo valtavan ilostuttavaa puuhaa, mutta ystävien kanssa fiilikset nousevat noin potenssiin miljoona.
    • Bloggaaminen. Ja teidän kommentit! On ihanaa kun kerrotte mulle teidän ajatuksista ja kokemuksista. Kuulisin mielelläni lisääkin. Eli jos jokin ihastutti/vihastutti, jätäthän siitä jäljen kommenttiboksiin! Vaikka tämä on minulle suurelta osin itseni toteuttamista, teen tätä myös teille!
    • Tekstiviestillä saatu kehu. Voooi että olin niin otettu! Viesti kannusti jatkamaan bloggaamista samaan malliin ja voin kertoa että se teki minut aivan superiloiseksi. Miten noinkin pienellä asialla, yhdellä viestillä, voi saada toisen mielen paremmaksi? Kiitos vielä tätäkin kautta! <3
    Semmoisia asioita tähän päivään. Mitä ilonaiheita olette kokeneet viimeaikoina? Isoja tai pieniä, antaa tulla! Postaustoiveita saa myös jättää, kuten aina muutenkin!
    Onko teillä muuten juhannussuunnitelmia? Mulla taisi taas mennä niin ohi koko juhannuksen tuleminen ettei ainakaan toistaiseksi ole mitään erikoista tiedossa :)

    sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

    Piparitaikinapallerot


    Miten olisi joulu keskellä kesää piparitaikinan muodossa? Pyöräyttelimme ystäväni kanssa iltapäivän kahvitteluhetkelle ihanaiset piparipallerot. Sovimme tekevämme jotain ihanaa herkkua piristämään molempien päivää. Mikäpäs siinä jutustellessa, naureskellessa ja herkkuja napostellessa. Ei paljon parempaa voisi toivoa!
    Herkullisuus ei tässä(kään) tapauksessa sulje pois terveellisyyttä. Palleroiset valmistuivat vain kolmesta raaka-aineesta ja yhdestä mausteesta! Makeus piparipalleroihin tulee tutusti taateleista. Tällä kertaa taikinaan upposi pehmeämpiä tuoretaateleita, jolloin lopputulos oli ihan extramehukas! Rakennetta reseptiin tuovat kaurahiutaleet ja cashewpähkinät, jotka samalla lisäävät täyttävyyttä sisältämillään kuiduilla ja hyvillä rasvoilla. Ihanaisen piparinen maku loihditaan, milläpä muullakaan kuin piparkakkumausteella!
    Istu alas. Nauti. Mielellään kahvin ja ystävän kera, huonoilla jutuilla höystettynä <3


    Piparitaikinapallerot 
    1dl pehmeitä taateleita
    ½dl kaurahiutaleita
    ½dl cashewpähkinöitä
    ½tl piparkakkumaustetta

    Mittaa ainekset monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimen mentävään kulhoon.
    Aja suht tasaiseksi massaksi, sattumia saa jäädä!
    Pyörittele taikina kaverin kanssa yhteistuumin palleroiksi.
    Muista lopuksi nuolla sormet ylimääräisestä taikinasta!


    Pitkästä aikaa terveysherkkureseptiä! Tää on niin simppeli ettei voi mennä pieleen ;)
    Ja hei anteeksi että sanoin sen J-sanan keskellä kesää. Unohdetaan se vielä puoleksi vuodeksi jooko?

    lauantai 13. kesäkuuta 2015

    Pidä huolta kehostasi

    Kuinka usein harrastat kehonhuoltoa? Mitä tämä sinun kohdallasi pitää sisällään?

    Mielestäni kehonhuoltoa ajatellaan harmillisen usein vain pakollisena pahana. Tiedättekö, kun tarttis taas venytellä. Eikö kehonhuoltoa voisi ajatella nimenomaan huoltona sinun kallisarvoiselle kropallesi? Eihän se toki aina mukavinta puuhaa ole, jos päästää kehonsa kiristymään äärimmilleen ennen kuin ymmärtää toimia. Lisäksi helposti tulee mieleen juuri pelkkä staattinen venyttely, jossa istutaan kivuliaissa asennoissa väkisin vääntäen. Venyttelyllä on paikkansa ja se voi mainiosti olla osana kehonhuoltorutiinia. Välttämätöntä se ei kuitenkaan ole!



    Kehoa voi huoltaa monella tapaa. Itse olen kokenut parhaimmaksi availla jumeja liikkeen kautta. Esimerkkinä voisin kuvailla tämän aamun kehonhuoltosession!
    Päätin siis aamulla lähteä ensin raikkaalle happihyppelylle. Ihan vain kävellen rennosti. Niinkin rennosti että välillä voi pysähtyä kuvailemaan sorsia. Kävely sai mukavasti veret kiertämään kropassa ja suurimmat kireydet helpottamaan. Puolivälissä matkaa pysähdyin leikkipuistoon tekemään vähän aktiivisia liikkeen avulla tehtäviä venytyksiä.  Aktiivisissa venytyksissä viedään ensin venytys ääriasentoon passiivisesti, jonka jälkeen aktiivisella lihastyöllä tehdään lyhyt voimakkaampi venytys. Tällä tavoin saadaan parannettua juurikin liikkeen aikana tapahtuvaa liikelaajuutta! Tein lisäksi myös muutamia dynaamisia heilautuksia ja pyörittelyitä avatakseni lonkan ja olkapään seutua.

    Kotona jatkoin lämmenneen kropan huoltoa erilaisin kidutusvälinein. Minulla oli käytössäni pari rullaa sekä erilaisia palloja. Keskityin erityisesti yläselän alueelle, vaikka rullailinkin koko kehon läpi. Monesti yhdistän rullailun ja staattiset venytykset: Rullailu pehmentää ja lämmittää lihasta, jolloin se ottaa paremmin venytyksen vastaan. Staattisilla venytyksillä voidaan parantaa venyvyyttä tiettyyn pisteeseen asti, mutta liikelaajuuksiin se ei juurikaan vaikuta.
    Palloja käytän erityisesti yläselän mobilisointiin. Asetan nystyräpallon kipeään kohtaan ja alan liikutella kättä pyörivin liikkein ja edestakaisin. Kun jumitustila alkaa helpottaa, siirrän pallon toiseen kohtaan!
    Loppuun otin vielä muutaman kehoa avaavan joogaliikkeen. Myös joogassa käytetään liikettä apuna liikkuvuuden lisäämisessä. Tiettyjä liikesarjoja toistetaan useita kertoja peräkkäin, jolloin kehon jumit antavat pikkuhiljaa periksi.



    Sellainen oli tämän aamun kehonhuoltosetti! Ja oli kyllä hieman erilainen olo tuon huollon jäljiltä! Todella hyvä ja semmoinen rentoutunut fiilis. Miltä tämä teidän korvaanne kuulostaa? Veikkaisin että melko työläältä. Täytyy kuitenkin muistaa että oma lajini vaatii aika huimaa liikkuvuutta. Lisäksi jos en huolla kehoani kunnolla, työkykyni kärsii. Samoin selkäni alkaa heti kiukutella, jos laiminlyön lonkankoukistajan venyttelyn... Tällaisen pidemmän kehonhuoltoharjoitteen teen mielelläni kerran viikossa. Ei sitä välttämättä sen useammin tarvitse! Pieniä venytyksiä olisi hyvä tehdä jokaisena päivänä, samoin kireimpien paikkojen rullailua. Jos et muuta ehdi, venytä edes rintalihakset, lonkankoukistaja ja takareisi/pakara. Nämä yleisimmin kirraavat vastaan. Voin taata että huomaat eron venyttelyn aloitettuasi!

    Omaa kehoa huoltaessa voi samalla harjoittaa myös sitä niin kuuluisaa kehonkuuntelua. Tehdä toistoja venytyksissä niin monta kuin hyvältä tuntuu, rullata kireää kohtaa pidempään kuin vetreää, kuulostella kehoa päästä varpaisiin. Jos selkälihaksesi ovat kuin viulun kielet, ei pohkeiden perusteellinen rullaaminen ole välttämättä kovin hyödyllistä. Vaihtele harjoituksen tyyliä, yhdistele eri kehonhuoltotapoja mielesi mukaan. Kaavoihin kangistuminen (heheh) tekee kehonhuollostakin helposti tylsää ja pakkopullaa. Tee harjoituksesta itsellesi mielekästä! Parhaimmillaan kehonhuolto on myös mielenhuoltoa. Samalla voi rauhoittua kuuntelemaan paitsi kehonsa tuntemuksia, myös mielessä vaeltavia ajatuksia.

    Eli tiivistettynä kehonhuollon lyhyt oppimäärä:
    1. Liike on lääke. Lämmittele kroppaa ennen pidempiä venytyksiä joko kävelyllä, rullailulla tai rennoilla heilautuksilla ja pyörittelyillä.
    2. Valitse mieluisin kehonhuoltomuoto: Rullat, pallot, erilaiset venyttelytekniikat. Myöskin jooga, erilaiset kehonhuoltotunnit ja hieronta lasketaan. Mix and match!
    3. Toista lyhyet harjoitukset usein ja panosta kehonhuoltoon laajemmin kerran viikossa. Mieti myös uusia tapoja yhdistää kehonhuolto ja arki: Voisitko vaikka venyttää lonkankoukistajaa harjatessasi hampaita?
    4. Kuuntele kehoasi ja tee sen mukaan. Kireitä kohtia voi venyttää pidempään ja useammin, rentoja ei välttämättä tarvitse huoltaa niin ahkerasti. Mene vain niin pitkälle venytyksissä, kuin juuri tänään tuntuu hyvältä. Vaikka eilen olisikin mennyt spagaati, ei se välttämättä tänään tunnukaan hyvältä. Kipua ei saa tuntua, lievää epämukavuutta kyllä.
    5. Rentoudu!


    Vitsit että tuo onkin hyvä tapa aloittaa päivä! Aamupala, rentouttava kehonhuoltosetti, toinen aamupala, lämmin suihku ja pehmeät vaatteet. Ihanuutta :)
    Mitä tykkäätte tämän tyylisistä postauksista? Olisiko tarkemmille kehonhuoltovinkeille tarvetta, kuvineen kaikkineen? Nyt hops kommentoimaan, haluan tietää teidän ajatuksianne!

    torstai 11. kesäkuuta 2015

    GL-shotti

    Joinakin päivinä tuntuu vain ettei oikein kulje. Tiedättekö sen fiiliksen? Heti aamulla ylös noustessaan vaan tietää ettei tänään ole minun päiväni.
    Miten sellaisessa mielentilassa saa heräteltyä ja energisoitua itsensä treeniin? Suosittelen kokeilemaan GL-shottia!


    GL = Ginger Lemon. Kyseessä on siis pieni, tujunmakuinen kulaus taatusti virkistävää juomaa. Jos ei tällä kirpeydellä ala lähteä niin ei sitten millään!
    Warning! Yhdistettynä kahviin saattaa aiheuttaa pientä hyperaktiivisuutta.


    GL-shotti eli Inkivääri-sitruuna tujaus
    ½ sitruunan mehu
    peukalonpäänkokoinen pala inkivääriä
    ½dl vettä

    Kuori inkivääri ja pilko palasiksi kupin pohjalle.
    Purista päälle sitruunan mehu ja lisää vesi.
    Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.
    Nakkaa huiviin ja nauti pärinästä!


     Hehee, tämän taustalla minulla ei kyllä ole minkään sortin tiedepohjaista perustelua, pelkkää hippi-ihmisten puhetta! Ja toki kuuluisa mustanytvaantuntuusiltä-argumentti. Vaikkei tässä tujauksessa mitään oikeasti piristävää olisikaan, raikkaan kirpeä maku ja inkiväärin potku herättelevät kyllä päivään ja pitävät simmut auki. Ja onhan tuo melkoinen vitamiinipommi!
    Kertokaa toki jos päädyitte uskaliaina testaamaan :) ja hei se on oikeesti aika tujun makuista. Muistakaahan myös nauttia shotti ennemmin aterian kanssa, ettei turhaan kiusata hampaita kaikella tuolla happamuudella aterioiden välissä!

    keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

    Päivä matkassani: Tiistai 9.6

    5.39 Huomenet!
    Hirmuisen väsynyt olo. Takana jälleen noin viiden tunnin yöunet. Tätä on jatkunut jo puolitoista viikkoa, muutosta asti. Vähän tahmeasti kierähdin ylös ja tassuttelin aamutoimiin.

    06.08 Mihin aika katosi?
    Taitaa todella olla hidasta menoa. Mihin tuo puolituntinen hävisi? Joillekin tuo voisi toki olla normaali aika, mutta itselleni tosi pitkä. Huomioiden siis että tuohon aikaan sisältyi lähinnä hampaiden pesu ja vitamiinien alas kulauttaminen. Aamiainenkin oli jo valmiina, joten siitäkään ei voinut ajanmenoa syyttää!


    6.31 kahvit tulille
    Tässä kohtaa silmät alkavat ehkä pikkuhiljaa aueta. Ehdin kuitenkin kahvikupillisensaavillisen aikana ajatella noin 1001 asiaa käpi - ja unohtaa kaiken ajattelemani saman sekunnin aikana.

    7.04 kimpsut kasaan ja ulos ovesta
    Lähdin hyvissä ajoin tallustelemaan kohti työpaikkaa. Löntystin oikein rauhassa, yritin samalla karistella viimeisiäkin unihiekkoja silmäkulmista. Kesken matkan pysähdyin katselemaan kävelyreittini varrelle. Miten nättiä ja aurinkoista olikaan!

    7.30-8.30 oma treeni
    Päätin tehdä oman treenini ennen töiden alkua. Päädyin tanssimaan ja fiilistelemään käsilläseisontaa. Lisäksi tein muutamia vaativampia voimanostoja. Tanssissa oli aivan huikea flow päällä! Kuuntelin musiikkia ihan laidasta laitaan: On mielenkiintoista yrittää mukautua täydelliseen tyylin vaihdokseen omaa liikekieltä muuttamalla!


    08.35 Toinen aamupala, rullailua, selkäjumppaa


    09.30-11 Työt
    Ohjauksen jälkeen totesin kauniin ilman kaikonneen jonnekin. Ulkona nimittäin satoi ja tuuli hirveästi. Tein ylimääräisen kävelylenkuran eräiden papereiden hakemiseksi. Tässä kohtaa nälkä alkoi kyllä painaa jo kovasti.

    ~12 lounastamista
    Niinhän siinä kävi että nälkä kasvoi turhankin suureksi. Milläpä sitä paremmin paikkaamaan kuin ihanalla jälkkärillä! Tykkään tällä hetkellä kovasti kirsikoista, joten niitä napostelin ruoan lisäksi. Saatoinpa napata palan tummaa suklaatakin...Ja kahvia.

      
     

    Sitten suihkut, toimistohommat ja blogijutut. Vastailin siis muutamiin sähköposteihin, hoidin yhden kouluun liittyvän jutun ja maksoin taas laskuja. Tällaista perusarkijuttua siis! Blogin puolelle kirjoittelin aamupalapostausta ja luonnostelin muutamaa uutta tekstiä.

    15.13 Välipala-aika! Banskupannari maapähkinävoilla upposi melko vauhdilla <3 Oikeastaan niinkin vauhdilla etten ehtinyt edes napata siitä kuvaa. Mutta kyllähän te tiedätte miltä herkkupannari näyttää! Voitte ainakin kuvitella sen olleen sellainen täydellinen bloggaajaihmisten pannukakku. Todellisuudessa se saattoi hieman palaa kiinni, tarttuen pannuun ja reveten riekaleiksi. Tuo epämääräinen mytty maistui kuitenkin oikein herkulliselta.

    15.33 Käynti asioilla kaupungilla
    Pyörähdimme kämppikseni kanssa kaupoilla. Lähinnä kuolasimme kaikkea matkailuun liittyvää ja uusia kenkiä. Molemmilla taitaa olla vähän matkakuumetta... Saamme oikein lietsottua toistemme matkailuintoa asuessamme saman katon alla!



    ~18 Jälleen ruokaa

    Kummallinen nälkä kokoajan! Päätin kokeilla kaupasta nappaamiani falafelaineksia: Pussin sisältöön lisättiin vain vesi, turvotettiin ja paistettiin. Noh, kuten arvata saattaa, kikherneet eivät oikein ole ystäviäni. Eli falafelit --> huono olo & turvotus. Yäk.

    Puheluja, hengailua, venyttelyä ja möllöttelyä
    Ja taas sellainen ajan katoamishetki! Mihin tästä hävisi se lähes parituntinen?

    19.40 Raitista ilmaaaa!
    Oli vielä pakko päästä ulos tallustelemaan. Hirmuinen tuuli siellä vallitsi edelleen, mutta muuten oli kaunis ilma. Lisäksi oli kaikkia ihania eläimiä liikkeellä: Silkkiuikkuja, sorsia, oravia! Kuljin musat korvilla, rauhalliseen tahtiin,ihmisiä tarkkaillen. #kyylämummo


    20:51 Iltapuuron ääreen
    Ihana puuro punaisilla marjoilla <3 Tämä se vasta oli todellista herkkua!

    21.34 Unille ihan rätti poikki
    Vähän tässä kohtaa mietin että miksi ihmeessä olenkaan näin väsynyt? En oikein saanut mitään aikaan päivän aikana ja silti tuntuu olevan veto pois. Päädyin kuitenkin pohdinnoissani siihen lopputulokseen, että välillä tarvitaan tämmöisiä tekemättömyyspäiviä. Osaa sitten taas pistää hösseliksi, kun on edellisenä päivänä lepäillyt!

    Loppuun tärkeä kysymys: Tuleeko teille noita hetkiä, jolloin aikaa vain häviää jonnekin? Vai olenko ainoa ajanhukkaaja? :')

    tiistai 9. kesäkuuta 2015

    Raikas alku aamulle

    Ahh, aamiainen. Lemppariaiheeni nyt ja aina. Voisin puhua aamuista, aamupaloista, aamujen tunnelmasta ja aamuihmisyydestä varmaan loputtomiin! Mutta säästän teidät paasaukselta, sillä minulla on tällä kertaa ihana pieni aamupalaresepti jaettavaksi!


    Chiasiemenet ovat tulleet tässä blogissa tutuiksi jo monen monta kertaa aiemminkin. Nuo pikkuruiset palluraiset ovat ravinteikkaita, proteiinipitoisia ja sisältävät hyviä rasvoja. Niistä valmistuu myös herkullista puddingia, josta tässäkin reseptissä on kyse!
    Chiasiemenille on asetettu maksimikäyttösuositus, kaksi ruokalusikallista päivässä. Tämä lienee lähinnä jokin keinotekoinen turvaraja, sillä chiasiemen on vielä länsimaissa niin tuntematon elintarvike. Omalla kohdallani siementen käyttöä onkin enemmän rajoittanut niiden korkea hinta. Pussillinen pikkusiemeniä maksaa, noh, paljon opiskelijan kukkarolle.
    Koska olen edelleen aika tarkan markan euron tyttö, keksin tähän yllättävän toimivan ratkaisun: Korvasin puolet chiasiemenistä halvemmilla pellavansiemenillä! Nämä siemenet ovat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia: Geeliytyvät nesteessä, sisältävät pehmeitä omega-3-rasvahappoja ja sisältävät paljon masua helliviä kuituja. Pellavansiemenet ovat lisäksi kotimaisia, mistä aina iso plussa. Niiden kohdalla täytyy kuitenkin myös pitää tuo parin ruokalusikallisen päivittäinen käyttöraja, sillä pellavansiemenet sisältävät suhteellisen runsaasti maaperästä peräisin olevaa kadmiumia. Kun reseptiin laittaa puolet molempia siemeniä, ei tämmöisistäkään asioista tarvitse murehtia!


    Budjetti pudding aka Pellava-chiavanukas
    1 reilu ruokalusikallinen pellavansiemeniä
    1 reilu ruokalusikallinen chiansiemeniä
    2 ruokalusikallista paksua kookosmaitoa
    noin desi kauramaitoa
    1/4 teelusikallinen vaniljajauhetta

    Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa.
    Työnnä jääkaappiin tekeytymään yön yli.
    Nauti aamulla haluamiesi lisuhärpäkkeiden kera!

    Makupariksi chia kaipaa mielestäni jotain kermaista. Kookosmaito on jo aika klassikko, joten siihen päädyin jälleen kerran. Koska vanukas itsessään on melko tuhdin makuinen, kaipasi se mielestäni seurakseen jotain raikasta. Päädyin herkulliseen, juuri sopivan kypsään mangoon ja makeaan banaaniin. Yhdistelmä oli itselleni ehkä turhankin imelä, joten lisäsin päälle vielä kirpsakoita mustaherukoita!

    Tämä toimii muuten loistavasti pienenä suupalana ennen aamutreeniä. Testasin ihan itte! Toisaalta puddingi on oikein hyvä vaihtoehto kiireisiin aamuihin tai kannellisessa purkissa mukaan otettavaksi evääksi. Koska valmistus tapahtuu illalla, voi iltavirkkukin viettää aamulla sen tovin pidempään vällyjen alla! Aamuvirkku voi taas aamiaisen valmistamisen sijaan keskittyä fiilistelemään aamun tunnelmia.
    Mitä mieltä te olette chiavanukkaista? Miellyttääkö sammakonkutumainen koostumus? :D