keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Jouluntoivotus

 
Ihanaa joulua tasapuolisesti jokaiselle lukijalle!
Blogi saattaa siirtyä pienoiselle lomalle tässä joulun ja uudenvuoden välissä,
mutta palailen taas koneen ääreen kun siltä tuntuu.
Muistakaa syödä paljon ja levätä ihan ensivuodenkin tarpeiksi!
 
~Hilla


maanantai 23. joulukuuta 2013

Vegeateria

 
Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi tehnyt ihan puhtaasti kasvisruokaa.
Ilman kananmunia, maitotuotteita.
Ja tietysti ilman lihaa!
 
Yleensä vain tuntuu, että kovien treenien jälkeen kasvissörsseleistä jää nälkä.
En sitten tiedä onko tämä ihan fakta vai joku päänsisäinen juttu :D
 
Mutta tosiaan, innostuin tuossa jokunen aika kokkaamaan
tomaattista papu-kasvispataa.
Täyttävyyden varmistamiseksi lisäsin tarjolle vihreitä papuja, avokadoa ja hampunsiemeniä.
Tämän ruoan juju on mausteissa, ja ilman niitä mössö ei maistu oikein miltään.
Paitsi pavuilta.
 
Tykkään kyllä pavuista.
 
Mutta mausteet on silti kivoja ;)
Tähän versioon lisäsin juustokuminaa, jauhettua korianteria, kurkumaa, paprikajauhetta, cayennepippuria ja fenkolinsiemeniä!

 
Tomaattinen papu-kasvispata
1 tetra kypsiä mustapapuja
2dl paseerattua tomaattia
pieni sipuli
punainen paprika
iso kourallinen pinaattia
tilkka öljyä
 
Mausteiksi
½tl paprikajauhetta
½tl juustokuminaa
½tl jauhettua korianteria
½tl kurkumaa
½tl fenkolinsiemeniä
ripaus cayennepippuria
ripaus suolaa
 
Tarjoiluun
vihreitä papuja
avokadoa
hampunsiemeniä
halutessasi myös hapankaalia!
 
Kuullota sipuli ja paprikasuikaleet öljyssä.
Lisää joukkoon mustapavut ja paseerattu tomaatti.
Kuumenna hieman poreilevaksi.
Lisää mausteet!
Anna poreilla vielä hetki.
Lisää pinaatti viimeiseksi ja kypsennä kunnes se on mennyt kasaan.
Tarjoile kuumana lisukkeiden kera!

 
Tämä ainakin oli todella täyttävä annos :)
Sopii täydellisesti kehon lämmittämiseen mausteisuutensa vuoksi!
Ulkona riehuva myräkkä ei tunnu missään kun on masu täynnä lämmintä ruokaa ;)

lauantai 21. joulukuuta 2013

Uudistusta joulupöytään: Herkullinen bataattilaatikko

 
Simppelin bataattilaatikon reseptiä nyt Laitilan kanatarhan sivuilla!
Reseptiin pääset täältä.
Ja kuten kuvasta näkyy, bataattilaatikko sopii myös vähemmän jouluisen aterian kaveriksi ;)

perjantai 20. joulukuuta 2013

Puuroannos ja pohdintaa

 
Terveisiä täältä Länsi-Suomesta!
Onnellisesti on siis päästy perille, vaikka matka olikin pitkä ja uuvuttava.

 
Kuvituksena on eilinen aamiainen, jonka nautin ennen ajomatkalle lähtöä.
Ensimmäinen ajatus on kuvia katsoessani että näyttääpä annos pieneltä.
Voin vakuuttaa että se ei ollut.
 
Se onkin blogeissa hämäävää.
Todellista annoskokoa ei voi tietää.
Eikä sitä mikä jää kuvien ulkopuolelle!
Itse olin siis jo syönyt pari pientä banaania ja kourallisen pähkinöitä ennen aamutreeniä.
Lisäksi upposi pari kananmunaa puuroa keitellessä.
Ja kuvaan päätyikin vain tuo pieneltä näyttävä puuroannos.

 
Mitäpä tästä opimme?
Älkää vertailko syömisiänne blogien ruokakuviin.
Kuvien annokset eivät useimmiten ole koko totuus.
Kamera vääristää, välillä paljonkin.
Kuunnelkaa ennemmin omaa kehoanne ja antakaa sen päättää sopiva annoskoko :)

 
Ps. Huomasitteko uuden puurokulhon?
Ihana ihana etukäteinen joululahja!
Kiitos T <3

tiistai 17. joulukuuta 2013

Vaniljakahvi

 
Luokkakaverini toi minulle vaniljakahvia opiskelutuokiomme siivittäjäksi.
Olin kyllä jo aikaisemmin haistellut hänen termoskahvejaan luennoilla...
Tuo kahvi tuoksuu kerrassaan taivaalliselta!
Peruskahvia vaniljaisella vivahteella.
Olenko koskaan kertonut että vanilja on yksi lempituoksuistani?
 
 
Maku?
Hmmmmm.
Kyllähän se oli hyvää kahvia.
Ei ehkä ihan niin vaniljaista kuin tuoksun perusteella olisi odottanut.
Tosin pistimme makukahvia vain puolet, tavallista kahvia toisen puolen purusista.
Ei tuo kuitenkaan mitään ihan halpaa varmasti ole, niin tällä tavoin kestää pidempään :)

 
Sanoisin että ehdottomasti kokeilemisen arvoista!
Vähän vaihtelua päivän kahvimukillisiin.
Ja päivä ei voi mennä huonosti kun saa noin hyväntuoksuista kahvia ;)
 

maanantai 16. joulukuuta 2013

Päärynäinen puurohetki

 
Tulipa taas se hetki, että teki mieli puuroa.
Ja kaapissa ei yhtään puurohiutaleita...
Tulipa siis kehiteltyä viljaton puuro, tällä kertaa päärynäinen versio!
 
En tiedä mistä se johtuu, mutta mielestäni nämä hedelmäiset puurot ovat aina todella makeita.
Ei se hedelmä siinä puuron päällä maistu niin makealta?
No kuitenkin, kirpsakat marjat korjaavat tilannetta ;)
Lisäksi vähän ihanan rouskuvia pähkinöitä niin johan maistuu!
 
Ja älkää pelätkö tuota kesäkurpitsaa.
Se ei maistu joukossa yhtään, tuo vain lisää massaa puuroon :)

 
Viljaton päärynäpuuro
2dl vettä
1 päärynä
½kesäkurpitsa
3rkl kookosjauhoa
2 kukkurallista ruokalusikallista protskujauhetta
1rkl raakakaakaojauhetta
1tl piparkakkumaustetta
ripaus suolaa
 
Raasta päärynä ja kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi.
Keittele vedessä pehmeäksi.
Lisää pehmentyneen raasteen joukkoon kookosjauho.
Anna seoksen sakeutua hieman pulputellen n.5min.
Lisää sitten protskujauhe, kaakaojauhe ja mausteet.
Tarjoa esimerkiksi jäisten marjojen ja pähkinöiden kera!
 
Huom. Jos käytät heraa, keittele puuro paksummaksi ennen sen lisäämistä.
Heraproteiini nimittäin jostain syystä tekee puuron vetelämmäksi.
Itselläni oli käytössä maustamaton hamppuprotsku!

 
Tässä on taas meneillään vähän koulukiireitä.
Toisin sanoen pari tenttiä...
Lisäksi lähden torstaina ajelemaan kohti kotikotia.
Pienen pientä stressiä siis pukkaa, mutta ehkäpä selviän :)
Mutta tosiaan, luovuus ei oikein puhkea kukkaan kiireen keskellä.
Yritän kyllä ehtiä postailemaan reseptejä ja ruokajuttuja, mutta en voi luvata!
 
Aurinkoista viikkoa!
 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Mitäs ennen aamutreeniä?

 
Itselleni aamupalan koostaminen ennen aamutreenejä tuntuu välillä vähän ongelmalliselta.
Liian täydellä mahalla en pysty treenaamaan.
Tulee ihan ymmärrettävästikin paha olo :D
 
Mutta kuulun kyllä siihen kastiin, että aamiainen pitää syödä ennen treeniä.
No ehkä joku lyhyt lenkki menee tyhjin vatsoin.
Mutta en voisi kuvitella tekeväni punttia ilman aamupalaa.
Miten sitä muka jaksaa antaa kaikkensa yönjälkeisessä paastotilassa?

 

 
 
Aamupalan koostumus riippuu siitä, kuinka pian treenaamaan ollaan menossa.
Mikäli treeniin on noin 1½ tuntia, tykkään syödä kananmunia, kasviksia ja pari hedelmää.
Silloin saa sopivasti energiaa koneeseen, mutta masu ei kuitenkaan ole liian täysi :)

 
Jos treenin alkuun puolestaan on tunti tai alle, syön puuroa.
Lisäksi hedelmiä/marjoja ja vähän jotain proteiinia esim. heraproteiinista tai kananmunasta.
Tällainen setti sulaa melko nopeasti eikä jää pomppimaan masuun!

 
Ja yllättäen lisänä on aina tuo mukillinen (ämpärillinen) kahvia.
Ilman sitä treenistä (tai aamusta) ei tule mitään!

 
Mitenkäs teillä?
Syöttekö aamupalaa ennen treenejä?
Jos kyllä, niin millaisia? :)



torstai 12. joulukuuta 2013

Pidemmällä kaavalla


Joskus on kiva laittaa ruokaa vähän pidemmän kaavan mukaan.
Arjessa huomaa usein menevänsä sieltä mistä aita on matalin.
Ainakin itse saatan uppoutua puuhastelemaan kaikkea
ja jossain kohtaa huomaan olevani tosi nälkäinen.
Siinä vaiheessa ei paljon ruveta pilkkomaan uunipunajuuria :D



Pitkänä viikonloppuna sain viimeinkin otettua itseäni niskasta kiinni.
Kokkailin pika-aterioiden sijaan vähän pidemmän valmistusajan vaativia herkkuja.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi vetelin oikein kunnon peuran pihvin!
Lisukkeeksi iso annos kukkakaalimuusia ja balsamiviinietikassa haudutettua sipulia.
Tarvitseeko edes kertoa että oli hyvää? ;)


 
 
Illalliseksi syöty järjettömän kokoinen pihvi tuntui masussa vielä seuraavana päivänäkin...
Ei oikein ollut kauhean lihaisa fiilis :D
Niinpä kehittelin kaapin sisällöstä raikkaan kasvispitoisen, mutta lämpimän salaatin!
 

 
Mikäs salaatissa sitten on aikaa vievää?
No nuo punajuuret!
Jos haluaa oikein herkullisia uunijuureksia, täytyy niiden olla uunissa melkoisen pitkään.
Siten niistä tulee sellaisia rapeanpehmeitä :)
Punajuurten lisäksi salaatti koostui höyrytetyistä ruusukaaleista, kidneypavuista, vuohenmaitojuustosta ja pinjansiemenistä!

 
Kylläpä kunnolla kokkaaminen oli pitkästä aikaa hurjan mukavaa!
Onko teillä mitään lempparireseptejä, joita tulee tehtyä harvoin?

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Fazerina goes healthy

 
Innostuin jälleen väsäämään suklaata.
Erona edelliseen joulusuklaan reseptiin, päätin maustaa nämä suklaaherkkuset piparimausteen sijaan appelsiininkuorella ja vaniljalla.
Rusinoiden sijaan lisäsin joukkoon pilkottua taatelia.
Makeutukseen hunajaa.
Ja mitämitä!
Maku oli hyvin samankaltainen kuin Fazerina-suklaapatukassa!
Tein sen verran ison annoksen, että riitti kavereillekin maistiaisiksi.
Kyllähän ne kaikki menivät ;)
 
Pitäisi varmaan tehdä äidille jouluksi näitä suklaita.
Fazerinat kun on äidin lemppareita :)


tiistai 10. joulukuuta 2013

Munakokkelia osa 10938485

 
Koska tässä blogissa ei varmaankaan ole vielä tarpeeksi kananmunareseptejä,
niin tässä nyt tulisi vielä yksi munakokkeliresepti.
Tai no en tiedä voiko tätä kutsua reseptiksi :D
Mutta kumminkin!
Idea lähti taas ihan puhtaasti vaihtelun halusta.
Ja laiskuudesta kokata mitään vaativampaa ;)

 
Tällä kertaa kokkeliin päätyi:
2 kananmunaa
iso loraus kookosmaitoa
½rkl psylliumia
reippaasti piparkakkumaustetta
 
Psyllium tekee rakenteesta kivan kökkömäisen :D
Tai no en tiedä onko se muiden mielestä kiva juttu, mun mielestä ainakin.
Syömisestä tulee huomattavasti jännempää kun ateriassa on erilaisia koostumuksia :)
Piparkakkumausteen olen huomannut sopivan melkeimpä mihin vaan.
Tähän se toi juuri sopivasti piparitaikinaefektiä!
 
Piparimunakokkelin nautiskelin lämpimien marjojen kera.
Joidenkin silmään saattaa näyttää ja kuullostaa hyvinkin erikoiselta välipalalta.
Minulle kuvissa esiintyvä annos edustaa ihan normaalia ruokaa,
joka on vielä hyvää ja terveellistä :)
 


sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Tavoista ja tottumuksesta

Jokaisella meistä on omia tottumuksia, myös ruokaan liittyen.
Kumpi tulee ensin leivälle, juusto vai kinkku?
 
Tavat & tottumukset ohjailevat arkeamme enemmän kuin huomaammekaan.
Joskus ne määräävät mitä päivittäin suuhun laitamme.
Tai ainakin sen mitä kaupasta kiikutamme kotiin.
Minulla ainakin on kaupassa se yksi ja sama reitti, jota pitkin kuljen kauppareissuilla kerrasta toiseen!
Ensin heviosastolle täyttämään kärryt puolilleen.
Siitä sitten lihapuolelle.
Sitten kananmunia hakemaan, mahdollisesti vuohenjuustoa.
Kaupan perältä mantelimaitoa.
Ehkä vielä koukkaus kuiva-ainehyllyn kautta.
Itselleni olikin katastrofi kun Prisman järjestystä muutettiin taannoin.
Siinä meni kauppareissut ihan sekaisin :D
 
Tosiaan, tavat ovat itse opittuja.
Ne voivat olla erittäinkin hyödyllisiä. Jos tapana on ottaa puoli lautasellista kasviksia ja jälkiruoaksi hedelmä, on heti paljon lähempänä terveellistä ruokavaliota!
Pinttyneistä tavoista voi kuitenkin olla myös haittaa.
Jos on tottunut aina vetämään leffaa katsellessa mättöpussin ja litran limpparia, voi tämä tapa istua tiukassa. Mutta siitä on myös mahdollista oppia pois.
Työtä se vaatii, mutta se on mahdollista!
 
 
Tärkeää olisi tiedostaa omat tapansa.
Sekä hyvät että huonot.
Hyviä tapoja voi sitten yrittää vaalia ja huonoja pyrkiä muuttamaan.
Tietysti täytyy punnita, kuinka huonosta tavasta on kyse.
Päivittäinen pala tummaa suklaata tuskin täyttänee huonon tavan kriteerejä?
Myös makuaisti tottuu ajan myötä.
Kun on syönyt riittävän kauan melko luonnollista ja terveellistä ruokaa, ei teollinen mättö ja sokerihuttu maistu hyvältä. Oikeasti.
 
Hyvissä tavoissakin voi olla huonot puolensa.
Jos tottumuksesta kasaa aina ostoskärryihin samat raaka-aineet, voi ruokavalio yksipuolistua liikaa.
Voi iskeä kyllästyminen.
Voi tuntua, että terveellinen ruoka on tylsää.
Mitä tänään on ruoaksi?
Kanaa, parsakaalia, riisiä.
Helposti jumiutuu aina niihin samoihin kasviksiin,
 vaikka heviosastolla olisi sata muutakin vaihtoehtoa!
Mitäpä jos tänään kokeilisi jotain ihan tuntematonta hedelmää?
Uskaltaisinko?
 
 
Itse olen sen tyyppinen ihminen, että nautin rutiineista.
On ihanaa, kun arki rullaa.
Mutta samoihin ruokiin kyllästyn helposti.
Siksi minulle tulikin yllätyksenä, että olen noudattanut hyvinkin
 samaa kaavaa ruokailuissani melko pitkään.
Iltapuuro menee aina samalla reseptillä, samoin välipalojen kananmunasörsselit.
Päärynöitä olen syönyt jokaisessa mahdollisessa välissä...
 
Sitten se iski.
Muutoksen tarve.
Muutosten ei tarvitse olla edes isoja.
Puuron päällä vihreää omenaa.
Kookosta ja mustaherukkaa.
 
Eritavalla leikattuja porkkanoita.
Uusia mausteita.
Pihviä jauhelihan sijaan!
Pienetkin muutokset piristävät ja tuovat vähän vaihtelua ruokavalioon.
 
Omalla kohdallani kyse ei siis ollut epäterveellisten tapojen muuttamisesta, vaan lähinnä vaihtelun hakemisesta päivittäisiin valintoihin.
On mielenkiintoista, miten ei välttämättä tule edes ajatelleeksi omia tapojaan, ennen kuin joku tekee asiat täysin eri tavalla.
Kuten leikkaavat sipulin lohkoiksi viipaleiden sijaan.
Tai kuorivat päärynät ja omenat.
Tai lisäävät suolaa ennen ruoan maistamista.
Mielestäni on äärimmäisen kiinnostavaa kuulla muiden ihmisten erilaisista tavoista toteuttaa päivittäistä ruokailua :)
 
 
Miten pahoista tavoista sitten pääsee eroon?
Oman näkemykseni mukaan kannattaisi keskittyä ensin hyvien tapojen luomiseen.
Ei kannata miettiä, että mistä kaikesta joudun tänäänkin kieltäytymään.
Tee päivittäin pieniä muutoksia kohti parempaa.
Ja kun teet sen pienen muutoksen, tee siitä tapa.
Pysyvä tottumus.
 
Kun olet saanut jonkun hyvän asian iskostettua tavaksi, ota seuraava askel.
Ja kuin itsestään hyvät tavat korvaavat huonompia!
Toki tätä varten tarvitsee tehdä aktiivisesti myös työtä,
mutta alussa voi olla motivoivampaa keskittyä hyviin asioihin.
Kun riittävän monta kertaa kieltäytyy toistamasta pahaa tapaansa,
 alkaa se tulla ikään kuin automaatiolla.
 
Mitkä ovat sinun tapojasi ja tottumuksiasi?
Miten voisit tänään tehdä paremman valinnan?
Millaisten tottumusten toivoisit jäävän pysyviksi?
Mitä uutta ja terveellistä voisit kokeilla tänään?

perjantai 6. joulukuuta 2013

torstai 5. joulukuuta 2013

Omnomnom Persimon

Vihaan tuota otsikkoa jo nyt...
 
Oletko jo maistanut persimonia?
Se on maultaan makea, herkullinen hedelmä.
Toiset kuvailevat mangomaiseksi, toiset puolestaan taatelimaiseksi.
Koostumus on samettinen ja mehukas.
Kypsyysasteen tietää painelemalla hedelmää kevyesti:
sopivan kypsä persimon on hieman pehmeä.
Tämä oranssinen herkku tunnetaan myös nimellä sharon tai kaki.
 
 
Ravintoarvoiltaan persimon sopii loistavasti liikkujalle.
Hyvin hiilihydraattipitoisena hedelmänä se antaa liikkujalle reippaasti energiaa!
Se ei kuitenkaan sisällä fruktoosia, joten se sopii myös monille masuongelmaisille.
Persimonissa on myös pikkuinen määrä proteiinia, n. 1g/100g.
 
Persimon sisältää lisäksi reippaasti vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.
Jälkimmäisistä merkittävimpiä ovat kalium, kalsium, magnesium ja seleeni.
Vitamiineista edustettuina ovat C-vitamiini sekä folaatti.
Myös muita B-ryhmän vitamiineja löytyy pieniä määriä.
 
 
 
Mihin persimonia sitten voi käyttää?
Sen voi syödä sellaisenaan välipalana vaikkapa pähkinöiden kera.
Persimon on myös ihana lisä juustotarjottimelle makeutensa vuoksi.
Sopisi varmasti myös jogurtin ja rahkan lisukkeeksi.
Karkin korvikkeeksi leffailtaan.
Tai vaikkapa salitreenin päätteeksi ainaisen banaanin sijaan?
 
 
Persimonkausi on nyt parhaimmillaan.
Nautiskelkaa!

tiistai 3. joulukuuta 2013

Porkkanalettujen uusi sovellutus

 
En nyt tiedä oliko tässä mitään sinänsä uutta ja ihmeellistä.
En vain ikinä ole syönyt suolaisia lettuja/pannukakkuja :D
Mutta tosiaan, vähän aikaa sitten laitoin esille reseptin porkkanapannariin.
Sen jälkeen alkoikin kutkuttaa ajatus suolaisesti maustetusta lettusesta.
Tähän versioon päätyikin siis mausteeksi cayennepippuria, persiljaa, suolaa ja mustapippuria.
 
 
Lisukkeeksi vielä vähän muussattua avokadoa ja kylmäsavuhärkää.
Helppoa, nopeaa ja herkullista :)
Ja sitten on vielä yksi suuri plussa:
Pannarin voi syödä sormin!


maanantai 2. joulukuuta 2013

Riisipuuron kaverit

 
Keittelin tässä taas riisipuuroa.
Kattilallisen.
Ja masuun upposi kyllä puoli kattilallista kerralla.
En omista riisipuurokontrollia ;)
No mutta pointtina oli, että koska vielä ei ole joulu, ei riisipuuroakaan tarvitse syödä jouluisten lisukkeiden kera.
Lämpimän riisipuuron kanssa sopii yllättävän hyvin myös mustaherukat, päärynä ja suklaatahna!
 

 
Ja koska en saanut puurosta tarpeekseni,
oli riisipuuroa luvassa heti seuraavana aamuna!
Tällä kertaa kylmänä, maustettuna vaniljalla <3
Lisäksi heraproteiinia, pähkinöitä ja mansikoita.
Tätä komboa teidän on pakko kokeilla, tulee melkeinpä mieleen riisifrutti :)



Joulupuuroa ja sekahedelmäkeittoa odotellessa.
Meillä kotona se on muuten aina ollut nimeltään sekametelisoppaa!
Onko kenellekään tuttu nimitys, vai onko tämä vain meidän perheen hömpötystä? :)