tiistai 29. syyskuuta 2015

Maailman nopein mikroleipä


Aion nyt esitellä teille rumimman tuotokseni koskaan. Ihan oikeasti, en edes liioittele. Idea lähti liikkeelle leivänhimosta. Tai oikeastaan kasvissosekeitosta. Yleensähän sosekeiton kanssa syödään leipää, eikö vaan? Jostain olinkin sitten saanut päähänpinttymän, että tarvitsen nyt lämmintä leipää. Siihen eivät oikein riisikakut auta!

Päätin sitten keksiä nopean leivänkorvikkeen kaapissa olevista raaka-aineista. Kaunis siitä ei tosiaan tullut, mutta ajoi oikein hyvin asiansa. Leipämäinen koostumus, aterian tukevoittaminen ja lämpöisyys joka sulatti päälleen margariinin. Kuitua, hyvälaatuisia hiilihydraatteja, proteiiniakin. Täyttää mun mielestä riittävän hyvin leivän kriteerit, eikö vaan?

Nyt saa kyllä aivan vapaasti nauraa lopputulokselle, annan siihen täyden luvan.


Maailman nopein mikroleipä
1 kananmuna
1rkl kaurajauhoa
1rkl kaurahiutaleita
½tl psylliumia
ripaus leivinjauhetta
ripaus suolaa

Vatkaa kananmunan rakenne rikki kulhossa tai mukissa.
Lisää kaurajauhot ja -hiutaleet, psyllium, leivinjauhe ja suola.
Sekoita huolellisesti tasaiseksi.
Mikrota täydellä teholla 2 min.
Kumoa kulhosta lautaselle pikkuisen jäähtymään.
Halkaise ja nauti valitsemiesi lisukkeiden kera!


Mä en voi oikein itsekään katsoa tuota leipätötteröä nauramatta...
Olisihan se ihanaa jos olisi aina aikaa leipoa pehmeää ja tuoretta leipää. Välillä kuitenkin tällaiset pikahätäratkaisut ovat tarpeen, sillä lämminleipäfiilis ei aina kysy aikaa tai paikkaa. Silloin nämä nopeat laiskan naisen reseptit nousevat aivan uuteen arvoon!

 
Tämä teksti kaikella kunnioituksella oikeita leipureita ja leivänvaivaajia kohtaan. Kiitos ja anteeksi.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kookosta ja kauraa


Olen löytänyt pari uutta suosikkia kasvimaitojen valikoimasta! Käytän näitä pikkuisen eri tarkoituksiin, molemmille on löytynyt paikkansa. Uudet sopivat tuotteet ilahduttavat aina, sillä niillä saa pientä vaihtelua makumaailmaan. Nämä ovat siis myös masun hyväksymiä uutuuksia!

Alpron kookos-riisijuoma on ihanan raikasta! Kookosmaito pelkiltään on toisinaan pikkuisen tuhdin makuista, joten laimeampi versio on ainakin omaan makuuni miellyttävämpi. Juoma on myös täydennetty D- ja B12 -vitamiineilla sekä kalsiumilla, mikä tekee tuotteesta oivan lisän maidottomaan ruokavalioon. Mielestäni kookos-riisijuoma sopii oikein täydellisesti puuron joukkoon. Juoma on kevyesti makea, vaikkei lisättyä sokeria sisälläkään. Puuroon pieni makeus ja hento kookoksen maku istuvat kuin nenä päähän, tykkään!



Muistatteko kun sanoin että rasvaton maito kahvissa on pyhäinhäväistys? No mielipide on edelleen melkoisen sama. Kokeiltuani tuota Oatlyn iKAFFE -juomaa, ei paluuta peruskauramaitoon taida enää olla. Uusi kahviin tarkoitettu juoma sisältää jonkin verran enemmän rasvaa (no okei, tuplat) ja maistuu sen vuoksi ihanan täyteläiseltä. Bonuksena tietysti parempi vaahdottuvuus: Sain vaahdotettua purkin pohjalle jääneet maidonjämät ihan vaan ravistamalla! Kauramaitocappuchino, anyone?
 
Ootteko kokeilleet näitä juomia? Onko teillä jotain kasvi/kahvimaito lemppareita/mielipiteitä? Onko joku herkkujuoma, jota mun tulisi ehdottomasti maistaa? :)
Viettäkäähän rauhallinen ja kahvintäyteinen sunnuntai!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Aamiainen klo 12.30

Kysynpä vaan, kuka paastoaa vapaaehtoisesti?
Kysyn lähinnä siksi, että olen taas viettänyt viimeiset 30+ tuntia ilman kiinteää ruokaa. Kirkkaita nesteitä kuten hedelmälihattomia mehuja, kahvia ja teetä sai kyllä nauttia, mutta oikeaa ruokaa ei. En voi millään muotoa väittää, että kokemus olisi mitenkään puhdistava tai virkistävä. Viimeinen vuorokausi on ollut lähinnä päänsärkyä, nälkää, pyörrytystä ja palelua. Virkistävää tosiaan.


Ennen kuin hirveästi huolestutte tai ihmettelette, voin kertoa että kaikki on ihan hyvin! Kyseessä on mulle jo rutiinitoimenpide eli ohutsuolen kapselikuvaus. Sillä vain tarkistetaan suolistoni kuntoa muuttuneen terveydentilani vuoksi. Mikäli et ole sattunut bongaamaan tuolta sivupalkista pikkuruista masufaktoista kertovaa palkkia, niin voin sen tässä vielä ääneen toitottaa: Sairastan siis tulehduksellista suolistosairautta, Crohnin tautia. Sairaus on kuitenkin suhteellisen hyvin hallinnassa, mitä nyt vähän aaltoilee taudinkuvalle tyypillisesti. Pieni kamera sisuksissani nappailee kuvia suolen seinämistä ja lähettää ne masuuni kiinnitettyihin elektrodeihin. Koko homma on ihan kivuton, lukuunottamatta syömättömyyttä. Käytännössä siis kannan vaan mukanani tätä pömpeliä iltaan asti! Ajattelin myös mennä ohjaamaan kehonhuoltotuntia ja säikyttää asiakkaat, heheh.


Olen tästä kirjoittanut aiemminkin, mutta kyllä sitä vaan oppii arvostamaan ruokaa kun ei saakaan syödä normaalisti. Myös nälän kanssa ehtii kaverustua ja sitä oppii seuraamaan. Nälkä etenee yleensä puuskittain. Välillä olin ihan nälkäkiukkukohtauksen partaalla, välillä olotila oli jopa ihan hyvä. Mielenkiintoista on myös tarkkailla omia ruokahimoja. Mulle esimerkiksi tuli hirveä suolahimotus, kun koko päivän oli vetänyt lähinnä mehuja. Söinkin itseasiassa suolahippusia pahimpiin oloihin...

Pääasiassa teki kyllä mieli ihan normaaleja, terveellisiä ruokia. Luulisi, että yli vuorokauden paasto saisi haluamaan kaikkea mahdollisimman epäterveellistä. Kuitenkin mulle ensimmäiset mieliteot olivat puuro, banaani ja kananmunat. Huomaa kyllä että elintavat istuvat melko tiukassa.


Mitä sitten piti sisällään paaston päättävä ateria? Mä halusin nauttia mun normaalin aamiaisen. Koska A) aamiainen on päivän paras ateria ja B) en halunnut laittaa ihan tyhjään masuun hirveästi sitä ärsyttäviä ruokia. Ateria koostui siis ihanasta kaurapuurosta mangopaloilla, banskulla ja mustikoilla sekä lehtikaalimunakkaasta kera tuoreiden kasvisten. Päälle vielä maailman parasta kahvia kauramaidolla. Kyllä kelpaa.
Mitenkäs teillä on lähtenyt viikko käyntiin? Toivottavasti vähän miellyttävämmin kuin täällä... Eiköhän se kuitenkin lähde tästä uuteen nousuun kun pääsen parin viikon tauon jälkeen illalla akrobatiaan temppuilemaan! Mukavaa maanantaita :)

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Faktaa FODMAP-ruokavaliosta

Viime aikoina on kohistu paljon niin kutsutusta FODMAP-ruokavaliosta. Sitä tuntuukin noudattavan joka toinen vastaan tuleva. Mutta mitä ne fodmapit sitten oikein ovat? Missä niitä on? Kannattaako välttää? Seuraavaksi luvassa tiukkaa faktaa!


Mitä? FODMAP-hiilihydraatit ovat lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka fermentoituvat paksusuolessa. FODMAP-nimitys tulee sanoista Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides And Polyols. Termi käsittää siis joukon erilaisin ja eri pituisin hiilihydraattiketjuin varustettuja yhdisteitä, yksittäisiä sokereita  ja sokerialkoholeja.

Missä? Siinäpä vasta monitahoinen kysymys! FODMAP-hiilihydraatteja löytyy pieniä määriä monista kasvikunnan tuotteista. Keskeisimpinä lähteinä toimivat kuitenkin kotimaiset viljat, sipuli, kaalit, palkokasvit ja kivelliset hedelmät, kuten persikka, nektariini, aprikoosi, mango ja luumu. Myöskin fruktoosipitoiset hedelmät, kuten omena, päärynä ja vesimeloni sisältävät fodmappeja.
Mikäli laktoosin imeytymisessä on ongelmia, myös laktoosi lasketaan FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluvaksi.
FODMAP-hiilihydraatteja myös lisätään erilaisiin elintarvikkeisiin. Esimerkiksi tuoteselosteissa vilisevät FOS, inuliini ja oligosakkaridit ovat kaikki FODMAP-hiilihydraatteja. Myöskin purukumista löytyy ksylitolia sekä monista myös sorbitolia. Sokerialkoholeihin kuuluvat kaikki -oli päätteiset yhdisteet, joita käytetään esimerkiksi makeuttajina, emulgaattoreina ja täyteaineina.
Tarkemmin saantilähteitä on eritelty oheisessa taulukossa. 


Pääryhmä
Saantilähteet
Fruktaanit
Parsakaali, ruusukaali, valkosipuli, sipuli, herneet, vehnä, ruis
Galakto-oligosakkaridit
Kikherneet, palkokasvit
Sorbitoli
Omena, päärynä, avokado, persikka, luumu, sokerittomat valmisteet, purukumi
Mannitoli
Kukkakaali, herkkusieni, persikka
Fruktoosi
Päärynä, omena, mango, persikka, vesimeloni, parsa
Laktoosi
Maitotuotteet
 

Miksi aiheuttavat oireita? Oireet aiheutuvat hiilihydraattien pääsystä paksusuoleen. FODMAP-hiilihydraatit nimittäin imeytyvät heikosti. Suolistossa ne nimittäin fermentoituvat eli alkavat käydä. Käymisen seurauksena muodostuu erilaisia kaasuja (metaania, vetyä, hiilidioksidia) ja lyhytketjuisia rasvahappoja. Muodostunut kaasu puolestaan aiheuttaa turvotusta ja kipua kertyessään suolistoon sekä ilmavaivoja poistuessaan elimistöstä.
Lisäksi FODMAP-hiilihydraateilla on osmoottinen vaikutus suolistossa: Neste siirtyy elimistöstä suolistoon laimentaen suolensisältöä ja aiheuttaen ripulia.
Nämä vaikutukset tapahtuvat kuitenkin vain, mikäli henkilöllä on niin kutsuttu ärsyvän suolen oireyhtymä (IBS = irritable bowel syndrome). Muillakin ihmisillä FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät heikosti, mutta kaasunmuodostusta tai osmoottista efektiä ei ilmaannu samassa mittakaavassa. IBS-potilailla oireet voivat kuitenkin olla pahimmillaan normaalia elämää haittaavia.


Kannattaako välttää? Vatsakipuja poteva voi löytää helpotuksen näiden tiettyjen hiilihydraattien välttelystä. FODMAP-ruokavaliota ei kuitenkaan ole tarkoitettu noudatettavaksi jatkuvasti. Se ei myöskään ole eliminaatiodieetti eli ruokia ei ole tarkoitus karsia ruokavaliosta kokonaan. Oireiden helpotettua palautetaan ruoka-aineita yksi kerrallaan, jotta voidaan selvittää mitkä aiheuttavat omalla kohdalla ne pahimmat oireet. Tässäkin nimittäin esiintyy yksilöllistä vaihtelua.
Määrä on FODMAP-hiilihydraattien kohdalla ratkaiseva tekijä. Eli kärjistäen jos syöt lounaalla parsakaalia, et ehkä voikaan syödä välipalalla sitä omenaa. Yksinään pieni määrä ei siis välttämättä aiheuta oireilua. Sietokyky tulisikin siis määrittää tapauskohtaisesti, kokeilemalla itselle sopivaa annosta.
Jos ei ole IBS:ää, ei kannata vältellä turhaan. FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviin ruokiin lukeutuu niin monta terveyspommia ettei niiden karsimisessa ole mitään järkeä ilman painavaa syytä. Lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä, että fodmappien karsiminen saattaa vähentää suolistolle edullisten Bifidobakteerien määrää. FODMAP-hiilihydraateista nimittäin osalla on prebioottisia vaikutuksia!

Mitä voi syödä? Vaikka mitä! Kyllähän niitä ruokia jää jäljelle vaikka kuinka. Hedelmistä esimerkiksi ananas, banaani ja sitrushedelmät. Kaikki marjat! Kasviksista bataatti, porkkana, palsternakka, lanttu, peruna, paprika, salaatit, kurkku, tomaatti. Kaikki lihat, kalat, kananmuna. Laktoosittomat maitotuotteet. Pähkinät ja siemenet. Kaura, riisi, tattari, hirssi. Valinnan varaa löytyy!


Blogin FODMAP-free reseptejä:
Pannumysli (tarvittaessa cashewpähkinät voi vaihtaa muihin pähkinöihin)
Juuresmuussi ja lihapullat
Vadelma-lakusmoothie
Banaanileipä
Kauraleipäset
Siemenleipä
Hirssipuuro
Porkkanakakkumuffinssit
Sitruuna-kookospannarit
Hifistely banskupannari

Voisin puhua tästä aiheesta loputtomiin! Kandidaatintyöni liittyy itseasiassa juuri FODMAP-hiilihydraatteihin ja niiden terveysvaikutuksiin. Nyt olisi siis teillä oiva tilaisuus kysyä aiheeseen liittyen :)

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Mitä kannattaa ja ei kannata tehdä kipeänä - Pikainen pannumysli

Tästä voisi ikään kuin rivien välistä lukea, että oon taas kipeenä.


Asioita, joita ei kannata tehdä kipeänä:
1. Treenaaminen
2. Treenilehtien lukeminen
3. Treeniaiheisten instagram-tilien selaaminen

Asioita, joita kannattaa tehdä kipeänä:
1. Nukkuminen
2. Leffan katsominen
3. Niistäminen
4. Syöminen

Viimeiseen kohdan kanssa minulla on ollut vähän ongelmia parin päivän ajan. Mikään ei oikein maistu hyvältä, ei tee mieli nieleskellä kipeällä kurkulla ja vatsaankin sattuu. Olenkin siis jälleen soveltanut omaa (äärimmäisen hyvää) neuvoani eli syönyt just sitä mikä sattuu tänään houkuttamaan tai edes menemään alas.

Päätin siis että on ihan ok syödä lounaaksi kaurajogurttia ja mysliä. Pikamysliresepti olikin oikeastaan juuri se syy miksi tulin teille kirjoittelemaan tänään! Terveellistä mysliä on tosi helppo paahtaa nopeasti pannulla. Alle 5 min ja sopivan kokoinen mysliannos on valmiina. Parastahan on että mysliin voi valita joka kerta just ne ainesosat, joita sillä hetkellä mieli tekee!
Toki joku voisi sanoa näitä vain paahdetuiksi kaurahiutaleiksi - siitä vaan, mutta mulle tää on mysliä.
Tykkään hirveesti sanasta mysli. Se tuntuu suussa kivalta, suhisevalta mutta pehmeältä. Kokeilkaa vaikka! Mmmyyysssslli.


Pikainen pannumysli
Vajaa desi kaurahiutaleita
kourallinen pähkinöitä/siemeniä
ripaus suolaa
iso ripaus kanelia
(hunajaa)

Kuumenna paistinpannu kuumaksi.
Paahda kaurahiutaleita ja rouhittuja pähkinöitä pannulla kunnes ainekset saavat hieman väriä.
Lisää mausteripaukset, hunaja ja sekoita huolella.
Tarjoile valitsemasi jogurtin tai maidon sekä kanssa!

Mysliin sopivat mainiosti kaikki pähkinät ja siemenet. Itse käytin cashewpähkinöitä ja manteleita. Makeutta voi säätää hunajalla. Oon kokeillut myös täysin ilman makeutusta ja toimiihan se niinkin! Mausteita vaihtamalla saa myös helposti erilaisia makuvivahteita. Lisukkeeksi käyvät kaikki marjat ja hedelmät tuoreena, kuivattuna tai soseena. Myöskin maapähkinävoi, taatelit ja tumma suklaa olisivat superherkku yhdistelmä. Omppukin vois käydä ton kanelimyslin kanssa aika hyvin!


Onko siellä kaverinuhaneniä? Tuntuu että jokatoinen on taas kipeenä. Ihmeellinen kipeyden aalto menossa. Tällä kertaa mulla iski toi pöpö nieluun, joka sitten otti ja tulehtui. Piti oikeen pyytää kyyti lääkäriin kun en meinannut jaksaa liikkua. Muuten päivä menikin lähinnä nukkuessa kuumetta pois. Tällaisiin tilanteisiin pikareseptit ovat kyllä tosi hyviä! En olisi nimittäin jaksanut seisoa tuota viittä minuuttia pidempään :D
Tsempit teille loppuviikkoon!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Minun aamuni mietteitä


Raotan silmiäni ja kurotan kohti puhelinta ajan tarkistamiseksi. 05.03. Eihän sitä vielä voi nousta ylös? Nousen yleensä kuuden maissa. Käännän kylkeäni ja yritän nukkua. En kuitenkaan saa enää unesta kiinni, mietin lukemaani kirjaa. Vilkaisen uudelleen kelloa, joko olisi aamutoimien aika? 05.14. Ähh, en jaksa enää pyöriä sängyssä! Tassuttelen siis pesemään hampaita.

Aamun lääkkeet, probiootit ja vitamiinit kulauttelen alas tutussa järjestyksessä. Rutiinilla. Mietin myös, että mitä jos seuraavana päivänä vaihtaisinkin kaiken toisin päin. Olisiko liian nurinkurista? Juon päälle vielä paljon vettä ja nieleskelen probioottijuoman pahaa makua pois.


Pitäisikö poiketa rutiinista? Tätä mietin myös aamupalan kohdalla. Jos ei olisikaan kaurahiutaleet + vesi + 2min 30s mikrossa?
Päätän tehdä munakkaan. Paistelen lehtikaalia pannulla, se sihisee kivasti ja kuullostaa rapealta. Heitän päälle kananmunat. Maustan munakkaani suolan sijaan cajunmausteella. Munakkaan kylkeen leikkaan vielä muutaman epäsymmetrisen palan kurkkua. Poikkeuksellinen aamiainen.

Sitten muistinkin viime kokeiluni aamumunakkaan kanssa. Nälkä yllätti puolentoista tunnin sisällä ja energiat olivat vähissä. Päätän yhdistää sopivassa suhteessa rutiinia ja poikkeusta. Puuro + munakas.

Puuron mikrottelen siis tuttuun tapaan. Sekoitan joukkoon vielä psylliumkuitua, piparkakkumaustetta ja mantelimaitoa. Kolistelen pakastimesta jäisiä mustikoita ja vadelmia. Ne viilentävät puuron ihanasti juuri syömälämpöiseksi.

Puuron ja munakkaan yhdistelmä tuntui heti oikein sopivalta. Tulisiko tästä uusi rutiini?


Kahvin keitän aina aamiaisen jälkeen. Tänään päätin ripsauttaa mukaan pikkuisen cayennepippuria. Se herättelee tujusti uuteen päivään. Laimennan makunautintoa ihan pikkuisen kauramaidolla. Kuljetan kahvikupin huoneeseeni, tietokoneen luokse. Istahdan alas työpisteelleni eli lattialle jumppamaton ja tyynyjen päälle. Alan kirjoitella teille aamusta ja pienistä suurista rutiinipoikkeamista.
On oikeestaan aika siistiä olla hereillä kun muut nukkuvat. On sitä omaa rauhaa. Näkee kun aurinkokin heräilee ja nousee näkyviin taivaanrannasta. Näkee myös miten auringon myötä maailma vilkastuu. On kivaa olla tarkkailija.

Tiiättekö sen tunteen, kun jo aamulla tietää että tänään on hyvä päivä? Että tänään kyllä kulkee? Tänäaamuna olotila oli juuri tuollainen! Päivä menee tosin mukavasti asioita hoitaessa, yliopistolla pyöriessä ja ohjatessa. Illalla olisi sitten taas ihanat akrobatiatreenit! 
Jäin tässä miettimään, että pitäisikö kokeilla jotain erilaista myös ulkonäön suhteen? Ehkä laitankin tänään erityyliset vaatteet kuin yleensä. Tai laitan meikkiä. Tai kokeilen vääntää hiuksiin jonkun uuden tyylin. Vaikka rutiinit ovatkin ihania ja tärkeitä, niistä poikkeaminen on välillä virkistävää. Ties vaikka löytäisikin uusia lempparirutiineja?

lauantai 12. syyskuuta 2015

10 juttua tältä viikolta


Street-tunnin ohjaaminen on ollut ihan huippua! Ihmiset ovat iloisia, meininki rento ja hiki virtaa. Toisinaan enemmän paikasta toiseen pomppivalla ohjaajalla kuin asiakkailla...

Kävin vaa'alla. En normaalisti koskaan käy, koska en edes omista moista vempelettä. Niinhän siinä kävi, että oon painavampi kuin koskaan. Yllättäen huomasin myös, ettei se haittaa mua yhtään. Näin on hyvä.

Oon myös jutellut ihan hirveästi uusien ihmisten kanssa. Salilla, töissä, kävelyllä, yliopistolla. Jostain syystä olen houkutellut juttelijoita viimeaikoina! Eikä siinä mitään, sehän on vaan mukavaa.

Tällä viikolla pääsin myös vihdoin magneettikuvaan. Ensiviikolla siis pitäisi olla lisää tietoa mun selän tilasta tai tarkemmin sanottuna siitä, mikä sitä ylipäätään vaivaa. Oli se putki kyllä kamala ja ahdas! Ja ihoa alkoi pistellä ja sattua. Ja mulla oli vaikeuksia olla paikallaan se kakskyt minuuttia... Tough life.

Villapaidat. Villatakit. Villahuivit. Ihan mun lemppariasioita syksyssä. On ihanaa kääriytyä pehmoisiin vaatteisiin, suojaan kylmältä ilmalta. Syksy on kuitenkin siinä mielessä mukavaa, että oikein pukeutumalla on kokoajan sopivan lämmin ja ilma on kuitenkin raikasta hengitettäväksi.
 

Onnistuin myös kaappaamaan pienoisen syysflunssan. Buu! Kurkkuun kasvoi yön aikana joku megakokoinen kaktus. Eli pari päivää lepäilyä tiedossa. Ohjaustöihin kun ei ole menemistä kipeänä.

Oon vetänyt järjettömät määrät paistettua lehtikaalia. Se on vaan niiiiiin hyvää! Paljon vaan öljyä pannulle, iso kasa lehtikaalia ja suolaa perään, paisto rapeaksi. Tarjoilu jonkun lisukkeen kanssa, mitä nyt mieli tekee. Avokado-paputahna oli aika <3

Kun nyt ruoka-asiaan päästiin, niin toinen tän viikon juttu on ollut pakastemango. Nautiskelen puolijäisiä mangokuutioita aina puuron päällä, välillä ihan sellaisenaan. Jotenkin mango maistuu mun suuhun nyt erityisen hyvältä! Ja kipeenä viileä tuntuu kivalta kurkussa...

Pää on ollut myös pyörällä kaikesta somessa leviävästä keskustelusta. Maahanmuuttajat, etuisuuksien leikkaukset... Asioista jaksetaan kyllä vauhkota. Välillä tekisi vain mieli pistää kaikki viestimet kiinni ja muuttaa jonnekin luolaan. Sisäinen hippini vaan haluaisi olla kaveri kaikkien kanssa ja toivoisi maailmanrauhaa.

Stressittömyys. Se on myös ollut tän viikon sana. Mulla on tällä hetkellä tosi paljon töitä ja monessa eri paikassa. On kuitenkin hirmuisen kiva huomata, etten stressaa niistä yhtään. Tai en stressaa negatiivisella tavalla. Pieni positiivinen stressi on vain hyväksi ja asiat tulevat sen myötä hoidetuiksi. Tässä oon siis kehittynyt huimasti viime vuoteen nähden, jes!

Mä meen vetämään kilon inkivääriä, jotta oon huomenna työkelpoinen... Myös pieni kävely syysilmassa voisi tehdä terää kaiken tän sisällä homehtumisen jälkeen. Ihanaa viikonlopun jatkoa!

torstai 10. syyskuuta 2015

Rauhoittavat iltarutiinit - kehonhuoltosarja

Vähän aikaa sitten jaoin vinkit tehokkaaseen aamuun. Vastapainoksi aamun sykkimiselle toimivat rauhoittavat iltarutiinit. Ohessa siis sekä kehoa ja mieltä rentouttava huoltava liikesarja sekä muutamia hyväksi kokemiani iltarutiinin osasia! Ollaan varmaan kaikki samaa mieltä, että uni on yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvinvoinnin osalta? Siinäpä sitä parasta kehonhuoltoa.

Mä rakastan rutiineja. Varsinkin illalla samojen tapojen toistaminen kertoo kropalle sekä pääkopalle että kohta mennään unille. Jokaiselle löytyy varmasti ne itselle sopivimmat rauhoittavat iltarutiinit. Tässä olisi kuitenkin muutamia, mitä itse suosin.
  • Kiireetön lämmin suihku ja päänahan hieronta. Helposti stressaantuneena jännittää kovasti leukaa ja niskaa sekä kurtistaa kulmia. Lämmin vesi tuntuu kivalta jännittyneissä lihaksissa. Lyhytkin päänahan ja ohimoiden hieronta poistaa kireyden tunnetta. Se myös hoituu hoitoaineen vaikuttaessa. Suihkun jälkeen on ihanan raikas olo ja voi pukeutua pehmoisiin kotivaatteisiin!
  • Valojen himmentäminen. Tämä on tällä hetkellä erityisen helppoa, koska mulla ei ole vieläkään kattolamppua. Käytössä on tällä hetkellä Block-valaisin, joka tuo kivan pehmeän valaistuksen huoneeseen. Hämärä viestii omalta osaltaan koko keholle että nukkumaanmenoaika lähenee.
  • Rauhallinen puuhastelu. Kirjan lukeminen, venyttely, neulominen, kynsien lakkaaminen, kirjoittaminen. Mikä tahansa rentouttava tekeminen, joka ei vaadi liian suuria ponnisteluja eikä stressaa.
  • Yritän pysyä erossa elektroniikasta. Välillä sen oikein huomaa kun hämärässä silmiin sattuu älylaitteita katsoessa! Olen huomannut että nukun levottomammin silloin kun olen tuijotellut liiaksi ruutua. Valo viestii aivoille, että vielä ei tarvitse nukkua. Pyrin siis sulkemaan älylaitteet ainakin tuntia ennen suunniteltua uniaikaa.
  • Hiilihydraattipitoinen iltapala. Tämän kohdan olen todennut itselleni erityisen merkitykselliseksi! Varsinkin ihanan lämpöinen puuro herkullisilla lisukkeilla tuntuu takaavan minulle hyvät unet. Hiilihydraattien laadulla on toki merkitystä. Nopeat hiilihydraatit saavat kyllä nukahtamaan, mutta voivat aiheuttaa heräilyä keskellä yötä nopean verensokerin laskun myötä. Uskoisin myös että iltapalan herkullisuudella on yhteys hyviin uniin! Ainakin nukuin toooosi hyvin mangovadelmajätskin jälkeen...
  • Rentoutusharjoitukset ja meditaatio. Näillä saa hyvin mielen hiljennettyä ja tyhjennettyä. Mulla ainakin jää välillä ajatukset pyörimään päähän ja tällöin uni ei ota tullakseen. Netistä löytyy hyviä ideoita erilaisiin kotona tehtäviin hengitysharjoitteisiin. Googlaa ja kokeile!
  • Viileä huoneilma.  Syksyn tullen voi vielä nukkua ikkunat auki. Yleensä tuuletan makuuhuoneen hyvin ennen nukkumaanmenoa, sillä raittiissa ilmassa uni maistuu paremmin. Ja lämpöisään peittoon on mukavampi kietoutua kun huoneilma on pikkuisen kylmän puolella!
Seuraavaksi sitten rauhoittavaan liikesarjaan! Voit yhdistää venytyssarjan putkirullailuun/palloiluun tai tehdä sen erillisenä rentouttavana harjoituksena.
Toista sarja rauhalliseen tahtiin kolme kertaa. Pyri ensimmäisillä kierroksilla siirtymään liikkeestä toiseen sulavasti, ikään kuin vain kävisit venytysasennossa. Viimeisellä kierroksella voit jäädä venytyksiin hieman pidemmäksi aikaa. Kuuntele kehoasi ja tee niinkuin hyvältä tuntuu!


 Ensimmäisenä joogastakin tuttu kulma-asento. Konttausasennosta lähdettäessä on helpointa löytää mukava kulma. Tarkista, että ranteet ja olkapäät sekä lonkka ja polvi ovat keskenään samassa linjassa. Käännä varpaat alle ja työnnä takapuoli ylös. TADAA, olet kulmassa!
Kulma-asennossa paina kantapäitä voimakkaasti lattiaan ja pidä selkä neutraalin suorana. Kiristävät takareidet voivat helposti pyöristää selän - ajattele tällöin häntäluuta pikkuisen kohti kattoa. Koita myös aktiivisesti painaa napaa ja rintakehää alas kohti reisiä.
Kulma on kokovartalovenytys, joka tuntuu eniten juuri siellä missä suurimmat kireydet ovat. Useimmiten venytys kohdistuu siis eniten pohkeeseen, takareiteen sekä mahdollisesti leveään selkälihakseen tai hartioihin.
 Seuraavaksi astu kulma-asennosta toinen jalka pitkälle eteen, käsien väliin. Nouse sieltä ylös lonkankoukistajavenytykseen. Tarkista, että kantapää ja polvi ovat suunnilleen linjassa ja että molemmilla jaloilla on omat kaistat. Paina takajalkaa suoraksi ja jännitä pakaraa. Venytettävän puolen pakarajännitys nimittäin tehostaa lonkankoukistajan venytystä! Voit myös ajatella kääntäväsi häntäluuta eteen ja vartalon alle. Pidä yläkroppa ryhdikkäänä ja vältä selän ylinotkistumista.
Lähde sitten kiertämään lonkankoukistajavenytyksestä koukkujalan puoleen. Paina takimmaista jalkaa suorana vasten lattiaa, jalan sivuosan koskettaessa maata. Kierrä yläkropasta voimakkaasti, käsillä voit ottaa tukea maasta ja koukkujalasta. Pidä kuitenkin huoli, ettei tukikäsi pääse yliojentumaan.
Venytys tuntuu vaihtelevasti koukkujalan pakarassa ja suoran jalan ulkosyrjällä/lannelihaksessa, riippuen taas kumpi on enemmän kireällä.
 Kiertovenytyksestä lähde palauttamaan samaa reittiä, kuin palaisit takaisin lonkankoukistajavenytykseen. Käännä kuitenkin vartaloa vielä toinen puolikas, jolloin päädyt sisäreisien venytykseen. Tuo pyllyä lähemmäs lattiaa ja kierrä jalkoja aukikiertoon. Halutessasi lisää venytystä voit kevyesti painaa sekä suoraa että koukkujalkaa poispäin.

Vaihda sitten puolta sisäreisivenytyksessä. Sieltä käännä kiertovenytykseen, lonkankoukistajaan ja lopuksi palaa kulmaan. Eli toista kaikki liikkeet käänteisessä järjestyksessä!

Huomaa kyllä että pitäisi huoltaa tuota vasenta puolta hartioista/selästä! Kokoajan hartia korvassa :D Tämä setti toimii aika hyvin lantionalueen vetreyttämiseen. Flowmainen liike myös rauhoittaa kivasti illalla! Kannattaa ensin opetella liikkeet yksitellen ja sitten alkaa hakea sitä sulavuutta.

En muuten yhtään tiedä mistä nuo lukot ilmestyivät kuvien yläkulmaan. Tää on taas näitä minä vastaan tietotekniikka...

perjantai 4. syyskuuta 2015

Writing it down - pari sanaa aikatauluttamisesta

Mulla on tapana kirjoitella kaikki ylös, jotta pysyn asiat tulevat hoidettua ajallaan. Käytössäni on ihan perus paperikalenteri. Lisäksi on tietysti miljoona vihkoa ja vähintäänkin miljardi epämääräistä lappusta. Toki olisi järkevämpää kirjoittaa asiat heti yhteen paikkaan selkeyden maksimoimiseksi. Tämä systeemi on toisaalta toiminut hyvin tähän asti!
Ajattelin siis jutella teille tänään vähän kalenterin aikatauluttamisesta. Sitä taitoa minun on tosiaan pitänyt harjoitella viime talven aikana ja nyt taas syksyn tullen. Jotenkin paperiversiosta hahmottaa paremmin vapaa-ajan ja työajan suhteen eikä tarvitse kokoajan olla nenu kiinni elektroniikassa. Ja lisäksi voi käyttää hauskoja värikoodeja! Jepp, mulla on siis omat värinsä töille, koulujutuille, omille treeneille ja sosiaalisille tapahtumille. Weirdo.



Aikatauluttaminen säästää aikaa. Siksi sitä kannattaakin harrastaa. Kun tietää tarkalleen, että koulujutuille on tässä päivällä varattu se kolme tuntia, tulee oltua aika paljon tehokkaampi. Aikataulutus ja asioiden listaaminen kalenteriin takaavat (yleensä) myös sen että asiat tulevat tehdyksi ajallaan. Deadlinet eivät pääse paukkumaan eikä stressikäyrä kohoamaan. Mielestäni on myös jotenkin rauhoittavaa että kerralla näkee koko viikon aikataulut ja To Do -listat. Saan myös jotain kieroa mielihyvää, kun voin merkitä tehtävät hoidetuiksi. Rasti ruutuun vaan!


Tässä muutama vinkki aikatauluttamiseen:
1. Merkkaa ensin tärkeimmät ja välttämättömät menot. Tähän lukeutuvat esimerkiksi työt, koulujuttujen deadlinet ja palaverit. Kuinka suuren osan kalenteristasi nämä täyttävät?
2.. Kirjoita ylös myös tapaamiset ystävien kanssa ja sosiaaliset illanvietot. Saathan näitä hetkiä mahdutettua sopivasti kalenteriin? Mikäli et, asialle tulisi ehkä tehdä jotakin.
3. Lisää mukaan omat viikottaiset treenisi. Mieti treenien järjestys palautumista tukevaksi eli älä ohjelmoi itsellesi kolmea kovaa treeniä putkeen. Muista huomioida myös kehonhuolto ja lepopäivät.
4. ÄLÄ tunge kalenteria liian täyteen. Kannattaa ennemmin olla liian pessimistinen kuin ylioptimistinen aikataulutuksen suhteen. Varaa aikaa paikasta toiseen siirtymiseen äläkä yliarvioi ehtimistäsi. Tekemättä jääneet asiat alkavat usein stressata, vaikka kyse olisi pienistäkin jutuista. Huomioi myös perustarpeet, kuten syöminen, ruoanlaitto, suihkussa käyminen ja siivoaminen. Ja tietysti tulisi nukkuakin. Tämä helposti nimittäin unohtuu aikataulutusvimmassa...
5. Tarkastele kalenteriasi viikkotasolla, miltä näyttää? Saitko mukaan sopivasti omia treenejä ja sosiaalista aikaa? Onhan sinulla myös hetkiä, jolloin ei ole tarkoitus tehdä mitään? Hengähdystaukoja on hyvä jättää, ihan spontaanien mahdollisuuksien ja pääkopan hyvinvoinnin vuoksi. Mikäli et löytänyt aikaa itsellesi tärkeille jutuille, mieti mistä voisit nipistää hiukan. Ehkä voisit katsoa vähemmän telkkaria? Tai kokata suurempia annoksia kerralla, jolloin ruokaa ei tarvitse laittaa joka päivä? Onko töitä liikaa, pärjäisitkö pienemmillä tuloilla?
6. Mikäli aikatauluttaminen aiheuttaa lisästressiä, älä tee sitä.


Syksyn kalenteri ei onneksi vaikuta vielä mitenkään järjettömän hullulta! Ainakaan nyt kun harjoittelu putosi pois päiväjärjestyksestä. Itselleni tämä aikataulutus on ihan välttämätöntä, että a) ehdin tehdä kaikki tarpeelliset asiat ja b) muistan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. En sitten tiedä miten tämä tapa sopii muiden arkeen.
Onko siellä käytössä peruskalenteria? :)

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kauneimmat esineeni


Mä oon pienestä asti rakastanut kaikkea kaunista. Olin nimittäin se lapsi joka raahasi jokaisen nätin kiven, risun, kukkasen ja ties minkä heinän sisälle katseltavaksi. Luonnosta peräisin olevat kaunistukset olivat erityisen kiehtovia. Tosin tykkäsin myös helmistä, koruista, pitseistä, kaikesta kiiltävästä. Ja lasipurkeista. Ne ovat mun mielestä edelleenkin tosi hienoja!
Jotenkin saan hirmuisen paljon iloa kauniiden asioiden katselusta. Toisin kuin pienenä, enää mun ei tarvitse omistaa ihailuni kohdetta, riittää että saan katsella. Omistamistani esineistä mulla on kolme ehdotonta lempparia, jotka ajattelin esitellä tässä postauksessa. Jokainen niistä on eri tavalla kaunis!

Ensimmäisenä esittelyyn pääsee block-valaisin. Jo ihan ekan kerran tällaisen lampun nähdessäni tiesin, että minun on saatava samanlainen. Lampun pyöristetyt kulmat ja jääpalamainen ulkomuoto viehättävät silmääni. On myös mielenkiintoista miten tuollainen möhkäle voi samaan aikaan näyttää niin keveältä läpinäkyvyytensä vuoksi! Kaikkein parasta lampussa on kuitenkin sen tuoma pehmeä valo. Kaikki ympärilläkin näyttää kauniimmalta niin ihanan hämyisässä valaistuksessa.


Seuraavan esineen tekee erityisen tärkeäksi sen antanut ihminen. Sain tämän ihanan simpukan tuliaislahjaksi rakkaalta ystävältäni, joka oli lähes pari kuukautta kiertelemässä Indonesiaa. Mielestäni tämä oli paras lahja, parempi kuin yksikään turistikrääsä! Simpukassa minua kiehtoo tasaisen ja rosoisen pinnan vaihtelu sekä pieni epäsymmetrisyys. Lisäksi se tosiaan muistuttaa minua ystävästäni jokaisella katselukerralla. Ajatella, että toinen on kantanut sen minulle toiselta puolen maapalloa!

Viimeisellä esineellä on ehkä eniten tunnearvoa. Kyseessä on ylioppilaslahjaksi saamani sormus. Tykkään siitä ihan hirveästi! Sormukseen liittyy itseasiassa myös pieni tarina. Pienenä olin jostain syystä esittänyt äidilleni vaatimuksen että haluan joko rullaluistimet tai "oikean" sormuksen. Mistäköhän lapsi tuollaisia keksii? No kuitenkin äiti päätyi ostamaan pienen pienen hopeisen sydänsormuksen. Käytin sormusta todella paljon, kunnes se lopulta jäi pieneksi, sydämestä lähti pinnoite ja koko sormus oli lopulta mutkalla. Ylioppilaaksi päästyäni äiti siis lahjoitti minulle uuden oikean sormuksen, tällä kertaa kultaisen kaiverruksineen kaikkineen. Käytän sormusta lähes päivittäin, sillä se on yksinkertaisesti kaunis!


Onko teillä erityisen kauniita tai tärkeitä esineitä? Onko ruudun toisella puolella esteetikkoja?
 Pyytäisin teitä heittämään jonkun kommentin, että tiedän postausten näkyvän teille! Osoitteenvaihdon jälkeen on ollut huolestuttavan hiljaista... Blogi on tosiaan päivitetty blogloviniin, MyTasteen ja Bloggerissa vaihdoksen pitäisi näkyä automaattisesti :)

tiistai 1. syyskuuta 2015

Kesän parhaat ja syyskuun suunnitelmat

Niin se vaan kävi että elokuu vaihtui syyskuulle. Raitis syysilma tekee kyllä olon pirteäksi ja saa uudet tuulet puhaltamaan! Ajattelin ensin muistella kesän parhaita blogijuttuja eri osa-alueilta ja kertoa sitten vähän syksyn uusista jutuista.


Hyvinvointi
Kirjoittelin teille muun muassa liikkumattomuuden herättämistä ajatuksista ja opeista sekä aloitin kehonhuoltoa käsittelevän postaussarjan. Postaussarjan toisessa osassa keskityttiin huoltamaan pohkeita, sääriä ja jalkapohjia. Listasin myös asioita joista minulle juuri sillä hetkellä tuli hyvä mieli sekä perehdyin positiivisuuden voimaan esimerkin avulla. Kertoilin myös tämän hetken treeneistä ja treenifilosofian muutoksesta.


Pohdinnat 
Ajatukset ovat liikkuneet vilkkaasti kesän aikana. Tässä postauksessa pohdiskelin muun muassa elämän ihmeellisyyttä ja sairastumisen aiheuttamaa ajatusmallin muutosta. Elokuun puolella puolestaan kirjoittelin ylös ajatuksiani kehonkuvasta. Mietiskelin myös perspektiivin vaihtamisen merkitystä niin treeneissä kuin arkielämässäkin.


Ruoka
Voi kun tähän voisikin listata kaikki... Ehdottomia suosikkejani resepteistä ovat kuitenkin paprikadippi, vadelmahillo chiasiemenistä, mango-vadelmajätski ja arkinen puolukkapiirakka. Lisäksi kerroin valmistautumisestani syksyyn food prepin avulla sekä valotin herkkukahvin valmistuksen saloja. Näkyipä blogissa myös ensimmäinen ruokapäiväkirjakin!


Sitten syksyn kuvioihin. Tämä syksy on erilainen kuin edelliset. Tänä syksynä en nimittäin palaakaan koulun penkille, kuten jokaisena vuotena tähän asti. Minä siis vietän välivuoden tehden töitä. Pikkuriikkisen kyllä koulujuttujakin, sillä tarkoituksena olisi siis tehdä kandityö ja -harjoittelu kuluvan vuoden aikana. Mitä fiiliksiä tuleva vuosi herättää? Vähän kyllä jännittää! Tulen kyllä kirjoittamaan ajatuksiani lisää, niitä kun tuppaa vilisemään aika vauhdikkaaseen tahtiin...
Jottei aika kävisi pitkäksi tai aikataulut liian kiireettömiksi, aloitan myös toisessa työpaikassa. Minut voi siis löytää ohjaamasta myös Sykettä-korkeakoululiikunnan tunneilta! Ohjauksiini kuuluu pari kehonhuoltotuntia ja Street Dance. Olen niin innoissani etten oikein pysy nahoissani. Tänään olisi tiedossa ensimmäinen työpäivä, pitäkää peukkuja!
Lisäksi olen haalinut itselleni hieman lisää vastuuta RSP:llä. Tällä viikolla alkavat nimittäin myös koulutusryhmien treenit. Minä olen vastuussa koulutusryhmä II:n treeneistä ensi kevääseen asti! Pääsen siis haastamaan niin itseäni kuin asiakkaitakin pari kertaa viikossa. Onneksi siellä on ihan huippuporukka ja tekemisen meininki! Koulutusryhmän lisäksi tiedossa on lisäkoulutusta itselleni ohjaajana, mutta aihe pysyköön vielä salaisuutena. Sanotaanko että ohjausrepertuaarini laajenee vielä hieman. En malttaisi millään odottaa!
Koska olen suuruudenhullu (:D) on tähän täytynyt vielä yhdistää pari projektiluontoista juttua. Esimerkiksi käymme ystäväni kanssa vetämässä ravintoluentosarjan eräälle kuntokeskukselle. On tosi hienoa päästä puhumaan itselle tärkeästä aiheesta!
Välillä on kyllä kauhistuttanut uusien asioiden määrä. Miten saan kaiken mahtumaan kalenteriin? Osaanko aikatauluttaa päiviini myös väljyyttä? Jäähän aikaa tärkeimmälle eli läheisille? Toistuuko alkuvuoden burn out? Alan onneksi pikkuhiljaa oppia tunnistamaan rajani. Vaikka joku juttu olisi tosi siisti, ei se tarkoita, että minun tulisi silti lähteä mukaan. Välillä voi ja pitääkin sanoa ei.
Pääsääntöisesti olen kuitenkin järjettömän onnellinen ja iloinen näistä uusista tilaisuuksista. Ja ennen kaikkea aivan järjettömän innoissani! Tästä tulee huikein syksy naismuistiin!

Miltäs sun syksy näyttää? Tutut rutiinit vai uudet kuviot? :)
~Hilla