lauantai 16. toukokuuta 2015

Aamun tunnelmia

Tänään oli jotenkin vaikea aamu. Yleensä kuten olen sellaisissa hipheikaikkionihanaa-aamutunnelmissa. Nyt silmäluomien raottaminen tuntui yllättävän haastavalta ja kroppa jähmeältä. Vaikka kuka tahansa järkevä ihminen olisi luultavasti jäänyt sängyn pohjalle tuossa vaiheessa jatkamaan unia, päätin nousta ylös. Hitaasti könyten mutta kuitenkin.
Raahustin keittiöön silmät vielä unihiekkaisina tai tarkemmin ilmaistuna puoliksi ummessa. Reitti on kuitenkin niin tuttu, että olen oppinut jo väistämään kriittisiä kulmia ja olemaan kompastumatta kynnyksiin. Havahduin mukavuuden tunteeseen. Kaikesta unisuudesta ja jähmeydestä huolimatta tässä ja nyt on hyvä olla.


Kulauttelin alas vesilasillisen. Pohdin samalla aamupalan sisältöä. Kuulostelin mitä se masu haluaisikaan päivän ensimmäiseksi ateriaksi. Päädyin tuttuun ja turvalliseen puuroon. Energiattomaan oloon auttaa muuten mainiosti banaani ja maapähkinävoi. Tai no, mihin se ei auttaisi.
Puuro maistui ihan piparitaikinalle. Kylkeen vielä marjoja tuoreena ja pakasteesta. Energiatankkauksen myötä silmätkin alkoivat aueta. Näillä eväillä päivä ei vaan voi jatkua huonosti!

Aamupalan jälkeen oli kahvihetken vuoro. Iso mukillinen tummapaahtoa kauramaidolla. Nautittuna sängyn pohjalla. Hömppäpömppälehden kera. Aiemmin olisi vastaava löhöily saanut aikaan huonon omatunnon, mutta ei enää. Keho selkeästi kaipaa hitaampaa aamunaloitusta, joten miksi en sitä sille soisi?
Hetken kuluttua kahvi jo virtaa suonissa. Makoilu saa riittää: on aika pienenpienelle kehonhuoltohetkelle. Vähän venyttelyä, taivuttelua, rullailua. Viimeinenkin kankeus sulaa pois kropasta ja energisyys sen kuin kasvaa. Tästä on hyvä jatkaa päivää pikkuisen pirteämpänä!
Ihan tähän loppuun haluaisin kysyä: Mitä teille kuuluu? Miltä aamunne näyttävät? Miten voitte? Kertokaa, sillä palan halusta tietää! Lisäksi kuulisin mielelläni postaustoiveita, jotta voin tuottaa teille mielenkiintoista luettavaa :)
Huomenna ajattelin kirjoitella enemmän tämän hetken kuulumisia ja suunnitelmia. Pari reseptiäkin on takataskussa odottelemassa julkaisua!

4 kommenttia:

  1. Kiva, että olet "palannut" :) reseptipostaukset on aina kivoja, mutta ihan vaan kuvistakin ilman sen kummempia reseptejä saa usein ideoita. Aina ei ole hyvä aamu, mutta sen ei kannata antaa pilata koko päivää. Nukuin juuri itse edellisen yön huonosti, vääntäydyin väkisin sängystä ylös, olisi väsyttänyt mutta uni ei enää tullut silmään. Hetken harmitti, mutta rauhallisen aamupalan jälkeen olo on jo parempi. Kyllä tästä hyvä päivä tuleee ja ensi yönä nukuttaa varmasti paremmin :)

    Miun aamut ovat arkena hyvin nopeita ja aamulla menee heräämisestä 45 min ja olen jo työkoneen ääressä 5km päässä sijaitsevalla työpaikalla. Viikonloppuisin otan aikaa aamupalalle, valmistan jotain oikein herkullista ja nautin sen rauhassa. Rauhalliset aamut ovat parasta aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, sentään joku vastasi mun kyselyihin!
      Totta joka sana. Eihän jokainen aamu voi olla se paras ja ihanin. Hyvä aamu tuntuu paremmalta kun on muutama huono välissä! Ja tosiaan herkullinen aamupala pelastaa paljon :)

      Oot kyllä huikean nopea aamuisin jos 45min ehdit jo töihinkin asti! Ripeää toimintaa :D Olet varmaan saanut aika toimivat rutiinit aamuun?
      Olen kyllä samaa mieltä rauhallisista aamuista: Ne vaan luovat parhaan startin päivään!

      Poista
  2. Heippa! On tosiaan kiva päästä lukemaan taas ajatuksiasia ja voi että kun aamupalasi näyttää herkulliselta!:)

    omat aamuni vaihtelevat jonki verran mutta viime viikot ovat menneet saman kaavan mukaisesti eli aamupalan jälkeen heti lukemaan sillä pääsykokeet ovat seuraavalla viikolla.. en kuitenkaa halua tinkiä aamupalasta joten itsekkin syön aina mieluisen aamupalan lehteä lukiessa jolloin kerään voimia lukemista varten!:D itse en nimittäin lukijaihmisä ole joten vaatii jonkin verran enemmän keskittymistä meikäläiseltä..
    luin uusimman postauksesi ja kiva kuulla että oireesi tutkitaan kunnolla! Itse voisin hiukan samaistua tuntemuksiisi sillä periaatteessa minulle kuuluu hyvää mutta periaatteessa ei kuitenkaan sillä olen koko alkuvuoden murehtinut ja ollut stressaantunut mikä vain voimistuu kesän lähentyessä. työttömäna ilman kesätyöpaikkaa(saanko vielä töitä..?), pääsenkö opiskelemaan syksyllä, muuttohommat.. pyörivät kokoajan mielessä ja samalla kuitenkin treenaan tavoitteellisesti urheilua, josta en mielelläni luovu sillä nautin siitä ja haluan menestyä omassa lajissani. tällä viikolla tosin jouduin toteamaan että aina ei jaksa ja ensimmäistä kertaa ikinä olen jättäny treenin kesken koska oli vaan henkisesti huono ja voimaton olo.. alkukeväästä ravasin itsekkin lääkäreissä usempia kertoja sillä aloin saamaan voimakkaita mahakramppeja. Mitää ei löytynyt ja nyt jälkeenpäin olen tullut tulokseen että oireilin stressiin silloin mahan kautta. oireet kuitenkin loppuivat kun aloin saada uusia ilonaiheita ja kuitenkin loppupeleissä minulla on katto pään päällä, perhe, ystäviä ja harrastus ympärilläni mitkä ovatkin voimavarani ja en siksi ko että minulle "kuuluisi kovinkaan huonoa" jos näin voi sanoa. oma asennoituminen vaikuttaa suuresti niinkuin itsekkin kirjoitit edellisessä postauksessa:-) pikkuhiljaa eteenpäin ja päivä kerrallaan tulevaisuuten! :-)

    Huhh tulipa iso ja varmasti sekava teksti (kirjoitan puhelimella joten pahoittelut virheistä ja sekavasta kirjoituksesta):D
    ihanaa loppukevään jatkoa sulle:-)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kun tulit kertomaan ajatuksiasi! Kuullostaa oikein hyvältä tuo pieni latautumishetki aamiaisen ja lehden parissa ennen lukuhommia. Tuollaiset pienet mukavuudet&treeni rytmittävät kivasti lukemista niin jaksaakin puurtaa täysillä!

      Voih, stressi! Siitä ne monet ongelmat kumpuavat. Lyhytkestoisena stressi on hyödyllistä ja kannustaa parempiin suorituksiin, mutta kroonistuessaan aiheuttaa monenmoista henkistä ja fyysistä oiretta. Sinun tapauksessasi on ymmärrettävää että vähän stressityttää, onhan elämässäsi käynnissä isoja asioita! Toivon kovasti että löydät töitä ja pääset haluamaasi opiskelupaikkaan :)
      Ja älä ihmeessä luovu urheilusta lukuhommien takia! Pieni tauko kirjojen parissa pölyttymisestä tekee vain hyvää. Mahtavaa että kuitenkin osaat kuunnella kroppaasi ja annat itsellesi luvan keskeyttää treenin kun siltä tuntuu. Ja vaikka jonkin aikaa treenaisi kevyemmin/ylläpitävästi, ei se maata kaada. Voi itseasiassa tehdä tavoitteellisesti liikkuvalle ihan hyvääkin!
      Hurjat tsempit loppurutistukseen lukemisen kanssa! Ihanaa kevättä/kesää sinullekin :)

      Ps. Ihanaa että jaksoit kirjoittaa noin pitkän kommentin puhelimella! Tykkään!

      Poista