Mun aamurutiineissa aamupala tulee oikeastaan aina ykkösenä. Tiedättekö, heti vetämään aamupuuroa napaan silmät ristissä... Aloin miettiä, koskakohan olen viimeksi tehnyt itselleni aamiaista ihan ajatuksen kanssa? Let's face the fact, long time ago.
Kokkaan kyllä mielelläni muille, asettelen kurkkuja ja banaaniviipaleita sun muuta. Mutta itselleni kyllä paljon paljon harvemmin. Miksi? Eikö itsensä eteen voisi myös nähdä vähän vaivaa? Olemme joka tapauksessa itsemme parhaita ystäviä. Päätinkin siis ilahduttaa ihan vain itseäni panostamalla pikkuisen enemmän sunnuntaiseen aamubrunssiin!
Pistin siis hauduttelua vaativat hirssisuurimopuurot tulille. Siellä ne saivat rauhassa porista kerroskattilassa samalla kun nautiskelin megakokoista kauramaitolattea, lueskelin hömppäsporttilehteä ja selasin instagrammia. Puuron kypsymisen loppuvaiheessa hurauttelin brunssin täydennykseksi kirpeän puolukkasmoothien, paistoin kananmunan täydellisen valuvalla keltuaisella ja leikkelin epäsymmetrisiä kurkkupaloja lautasen reunalle. Pähkinäisen makuisen hirssipuuron seuraksi kauhoin edellisen päivän mansikka-vadelmachiahilloa. Saatoin myös keitellä jälkkäriksi toisen jättimukillisen kahvia ja ottaa palan tummaa suklaata...
Siinä sitten istuskelin ihanan aamiaisen kera tovin jos toisenkin. Maistelin erilaisia makuja ja koostumuksia. Hampaissa rasahtelevaa makeaa chiahilloa, unelmanpehmeää lämpöistä puuroa, rouskuvia raikkaita kasviksia, täyteläistä jääkylmää smoothieta ja reunoilta rapeaksi paistettua suolaista kananmunaa. Sitä sanotaan, että ruoka toiselle valmistettu ateria on yksi suurimmista rakkaudenosoituksista - tämän voisi kääntää koskemaan myös itseään! Kyllähän tuollainen vaivalla laitettu ja rauhassa nautittu aamiainen maistuu ihan miljoonasti paremmalta.
Ihanaa sunnuntaita teille lukijani! Olkaa lempeitä itsellenne ja muille :)
Oi miten ihanan näköinen aamupala ja muutenkin ihania kuvia! Se on kyllä totta, että tulee ihmeen hyvä fiilis kun ajan kanssa kattaa ja asettelee itselleen kauniin aterian niiden äkkiä sapuskaa napaan treenin jälkeen -ruokailujen vastapainoksi. Hah, todellinen rakkaudenosoitus itselle, miten osuvaa :) ps. anteeksi viime aikojen laiska kommentointi :)
VastaaPoistaOli kyllä harvinaisen rentouttava aamu ja sen myötä koko päivä! Aamun tunnelmat usein määrittävät loppupäivän fiilikset, ainakin mulla :) Heheh, ei haittaa jos ei ole ehtinyt kommentoida, no stress! Mun blogi on viimeinen asia josta kannattaa ottaa paineita ;) kiva kun nyt kommentoit!
Poista