maanantai 10. helmikuuta 2014

Rapsakka kvinoaleipä

 
Pitkästä aikaa alkoi tehdä mieli leipää.
Leipä itsessään ei ole minulle mitenkään erityisen suuri ja tärkeä juttu.
Sen eliminoiminen ruokavaliosta ei ole ollut mitenkään hankalaa.
Mutta joskus kaipaa jotain minkä päälle voi lätkiä kivoja lisukkeita.
Kuten vaikka sitä hummusta, avokadotahnaa, kylmäsavuhärkää, juustoa tai pähkinävoita.
 
Riisikakut ovat tähän mennessä ajaneet asiansa oikein mainiosti.
Ne ovat loistava pohja erilaisille makumaailmoille.
Mutta välillä sitä vaan kyllästyy siihen mauttomuuteen.
Kaipaisin itse pohjaankin edes jotain makua.
 
Niin syntyi kvinoaleipä.
Mukavan pehmoinen herkkuleipä rapsakalla kuorella ja rouheisilla siemenillä.
Makua löytyy omastakin takaa, mutta ei liian dominoivasti.
Leipä on omiaan sekä suolaisten että makeiden päällisten kanssa nautittavaksi!
Eikä välttämättä tuoreeltaan kaipaa mitään,
lämpimänä vain ääntä kohti :)
 
 
Rapsakka ja rouheinen kvinoaleipä
3dl kvinoaa (raakamitta)
6dl vettä
 
3 kananmunaa
2rkl psylliumkuitua
1rkl oliiviöljyä
1dl riisimaitoa/mantelimaitoa/mitä tahansa maitoa
1,5tl ruokasoodaa
1,5tl suolaa
 
1dl auringonkukansiemeniä

 
Keitä kvinoa kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan.
Tässä ohjeessa oli 1 osa kvinoaa ja 2 osaa vettä!
Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
 
 
Sekoita joukkoon kananmunat, psyllium, oliiviöljy, riisimaito, ruokasooda ja suola.
Soseuta taikinaa tasaisemmaksi sauvasekoittimella.
Kvinoa saa jäädä vähän kökkeröiseksi,
sillä se tuo vain mukavaa purutuntumaa leipään!


 
Sekoittele joukkoon auringonkukansiemenet.
Levitä taikina tasaisesti silikoniseen leipävuokaan.
Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös metallista vuokaa,
kunhan muistat voidella sen huolella :)

 
Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti.
Käännä tämän jälkeen uuni pois päältä.
Kumoa leipä uuniritilälle ja anna vetäytyä jälkilämmössä vielä toinenkin tunti.

 
Seuraavaksi voitkin siirtyä ihastelemaan, tuoksuttelemaan ja maiskuttelemaan lopputulosta!



 
Hyväksi havaittuja leivänpäällisiä ovat olleet:
avokado + mustapippuri + cayennepippuri + tujaus sitruunamehua
vuohenmaitogouda + kurkku
soseutetut mustaherukat

 
Auringonkukansiemenissä tapahtuu muuten joku hassu kemiallinen reaktio.
Kun seuraavan kerran katsahdat herkkuleipää,
älä hätkähdä vaikka se on täynnä vihreitä laikkuja.
Se on normaalia.


14 kommenttia:

  1. Haha, mun auringonsiemenille kävi ihan samoin, kun tein spelttileipää! Täynnä vihreitä "home"pilkkuja! Tämä näyttää ja vaikuttaa todella simppeliltä ja herkulliselta, hieno oivallus kerrassaan että keitettyjä kvinoaa voi iskeä leipäänkin. Mikä parasta, nuo sattumat kyllä kiehtovat, tasapaksu leipä on niin tylsää syötävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo muistelinkin että sulla oli käynyt samoin! Vähän hurjan näköistähän tuo pilkukas leipä on, mutta ei se makuun vaikuta ;)
      Tämän valmistuksessa ei tosiaan tarvittu ihmeitä :) aikaahan tuo paistaminen toki vie, mutta sillä välin voi puuhailla kaikkea muuta!
      Sattumat on juuri niitä parhaita osia leivässä, rakenteessa täytyy olla jotain purtavaa niin säilyy mielenkiinto :)

      Poista
  2. Moikka!

    Leivoin eilen tätä kvinoaleipää ihan kokeilumielessä, ja olipas muuten hyvää! Todella hyvä resepti, kiitos!

    Mullakin auringonkukansiemenet muuttuivat vihreiksi pilkuiksi, mikä tietty tuo leipään aika hauskan ulkonäön. Luin jostain, että auringonkukansiemenet saattavat alkaa vihertyä, jos leivonnassa on käytetty nostatusaineita. Voisikohan tässä reseptissä sooda saada tuon vihreän reaktion aikaan? Menisköhän tää leipä ihan pilalle, jos soodan jättäisi pois?

    Makuun tuo viherrys ei onneksi vaikuta mitenkään :D Vähän kriittisesti terveysleivontaan suhtautuva perheenikin tykkäsi leivästä, mikä on jo aika hienoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, mahtava kuulla että testasit ja vielä tykkäsitkin! :)

      Hauskannäköisiä leivistä ainakin tulee,kiva että maistuivat myös skeptisimmillekin maistelijoille! Ja hei en ollut kuullutkaan tuollaista selitystä noiden auringonkukansiementen vihertymiselle, voi hyvin pitää paikkaansa :) resepti saattaisi toimia ilman soodaakin, mutta olisi ehkä vähän littanampaa? Kokeilemalla se selviää :)

      Poista
  3. Vaaleanpunainen leipövuoka ostettu ihan tätä reseptiä varten! ;) Kiitääään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitähän tulee sitten automaattisesti vielä parempaa leipää ;) Ole hyväää!

      Poista
  4. Sain vihdoin aikaseks kokeilla tätä! Tuli oikein herkullista :) Mulla ei ollut silikonista eikä metallista leipävuokaa, niin tein sitten irtopohjavuokaan... Voitelin sen kyllä, mut silti vähän tarttui kiinni, olis pitänyt laittaa pohjalle leivinpaperi. Täytynee tehdä reissu Ikeaan ja hakea sieltä silikoninen vuoka seuraavalle kerralle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, tosi kiva kuulla! Suosittelen tosiaan noita silikonivuokia, ovat hirmuisen käteviä ihan kaikkeen leivontaan :)

      Poista
  5. Onko psylliumin funktio tuoda kuohkeutta? Tein joskus mantelijauhosämpylöitä ja skippasin psylliumin, koska rakenteesta tuli jotenkin ällö. Kuulostaa joka tapauksessa kiinnostavalta ohjeelta. Ehkä minun pitää ostaa uudet psylliumit ja kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psyllium on reseptissä ennemminkin tuomassa sitkoa, joka puuttuu gluteenittomista viljoista :) tuo mainitsemasi ällöys on varmaan psylliumin tuottamaa geeliä! Suosittelen kyllä kokeilemaan, ainakin minun masuseni tykkäilee psylliumista kovasti :)

      Poista
  6. Moikka,

    Olen pari kertaa tehnyt tätä leipää. Mausta olen joka kerta pitänyt :) Ongelmani on vain se, että vaikka paistan sitä ensin sen tunnin uuni päällä ja sen jälkeen tunnnin jälkilämmössä niin en saa jostain syystä leipää aivan kypsäksi asti. Pinnasta tulee kyllä rapsakka, mutta kummallakin kerralla jo siinä leivän kumoamisvaiheessa olen huomannut että leipä ei vielä ole täysin kypsää sisältä. Se tavallaan läsähtää siinä kohtaa. Ja kun olen ottanut leivän pois uunista tunnin jälkilämmössä olon jälkeen, niin sitä leikatessa huomaa, että se on aivan puuroa sisältä.

    Kuten edellä totesin, maku on kyllä ollut joka kerta hyvä ja leipä on tullut syötyä. Sen syöminen vaan on kovin haastavaa, kun leipä on todella aivan kuin puuroa sisältä. Voitelu ei juurikaan onnistu ja jo leivän pitäminen käsissä on haasteellista.

    Nyt kysynkin, olisiko sulla heittää jotain vinkkiä miten saisin leivän kypsymään sisältä asti? Tai mitä teen mahdollisesti väärin? Täysin ohjeen mukaan olen kuitenkin pyrkinyt tekemään. Mistä tiedän, että nyt on oikea aika kumota leipä ritilälle ja jättää jälkilämpöön. Leipä näyttää ihan ookoolta sen tunnin jälkeen, mutta harmitus on suuri kun se läsähtää täysin kippatessa ritilälle. Leivän olen paistanut ihan ikean silikonisessa leipävuoassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Veikkaisin ettet ole tehnyt mitään väärin, vaan kyse on erosta uunien välillä :) Kokeile vaikka paistaa leipää puoli tuntia kauemmin. Jos näyttää että pinta kärähtää, vähennä lämpöä 150-asteeseen. Sen jälkeen vielä tunnin jälkilämpö! Toivottavasti onnistuu! Mukavaa että olet kuitenkin leipää leivoskellut ja pitänyt mausta :)

      Poista
  7. Aivan huippu leipä! Aluksi maku oli jännä mutta jäin täysin koukkuun ja eipä iso leipä ole kauaa kestänyt :) täytyy ottaa vakioreseptiksi kun yleensä en leipää syö ( kun ei sovi gluteeni eikä mitkään vehnä ym.tärkkelykset eikä hiiva...) nyt muuttuu ääni kellossa ( tai keittiössä :) ) Kurpitsansiemenillä kokeilen luultavasti ensi kerralla testimielessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Ihanaa että tykkäsit leivästä :) on mukavaa saada aina välillä jotain vaihtelua ruokavalioon. Kurpitsansiemenet toimivat varmaan kivasti :)

      Poista