lauantai 8. maaliskuuta 2014

Ehdottomuus - trendikästä?

Olen tässä pohtinut viimeaikoina valtatilaa saanutta ehdottomuuden trendiä.
Tuntuu, että kaikkein hienointa on olla ruokavaliolla, jossa kielletään suuri lista ruoka-aineita.
Gluteeniton, viljaton, maidoton.
Kaiketon.

Jos esimerkiksi maito ei aiheuta minkään moisia oireita,
miksi sitä ei voisi syödä?
Tai jos pulla ei aiheuta muuta kuin hyvän mielen, minkä takia ei olisi ok syödä sellainenkin silloin tällöin?
 
Itse tällaisena ruokavammaisena en voi ymmärtää, miksi joku haluaa rajoittaa ruokavaliotaan vapaaehtoisesti. Tai voin minä periaatteessa ymmärtää, mutta en silti oikein tajua.
Mitä ihminen saa siitä, että rajaa tietyt ruoat pois ruokailuistaan?
Tietysti ruokien aiheuttaessa oireita on tilanne toinen.
Mutta jos mitään huomattavaa haittaa ei ilmene?
Miksi tulisi olla niin ehdoton?

 
Täytyy kyllä myöntää että olen itsekin hurahtanut joskus.
Olen niin helposti innostuva persoona ja tykkään kokeilla uusia asioita.
Vähän naiivi ja sinisilmäinenkin saatan olla toisinaan
 ja uskon liian helposti sen mitä minulle sanotaan.
Kun vihdoin viime kesänä päädyin maidottomuuteen/viljattomuuteen oireiden pakottamana,
aloin tietysti tutkia asiaa.
Päädyin erään nimeltä mainitsemattoman ravintovalmentajan sivuille.
Hän on kovin karismaattinen ja perustelee luotettavan oloisesti omat näkemyksensä faktoiksi.
Ja hän on myös valitettavan ehdoton.
Häpeäkseni aloin jopa uskoa maidon ja viljan olevan pahasta.
Kaikille.
Aiheuttihan se minullekin niin tuskaisen olon, ehkä siis muillekin?
Olisiko tämä se terveyden ydin?
 
 
Nyt jäitä hattuun.
Paremmalla sivuston tarkastelulla aukesi monta epäkohtaa ja aukkoa perusteluissa.
Myös nimenomaan tuo ehdottomuus alkoi tökkiä,
samoin muiden ravitsemusasiantuntijoiden mollaaminen.
On hienoa että ihmisillä on mielipiteitä.
Mutta jos pitää omaansa kaikkien muiden mielipiteet ylittävänä ainoana totuutena?
Että kaikki muut eivät vain ole hoksanneet sinun ajattelutapasi neroutta?
 
Tuona hippiaikanani menin jopa niin pitkälle,
että aloin kyseenalaistaa oman alani pätevyyttä.
Mietin, että onko tämä sittenkään minulle oikea paikka.
Häpeäminen olisi turhan voimakas sana, mutta en oikein osannut arvostaa koulutusohjelmaani.
Miten voisin olla uskottava ravitsemusterapeutti, mikäli en itse uskoisi sanomaani?
Onneksi tuli kuitenkin syksy, opintojen jatkuminen ja tieteellinen näkökulma.
Opin paljon tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ja osasin kyseenalaistaa uudelleen radikaalimpien ravintoasiantuntijoiden mielipiteet.
Osaan taas olla ylpeä omasta alastani.
Tämä on juuri minun juttuni :)
 
 
Uusien ravitsemussuositusten myötä opin myös tulkitsemaan niitä
 ja perustelemaan miksi ne ovat hyvät.
Vaikka tulee erilaisia hittibuumeja, ravitsemussuositukset pysyvät!
Tiedekin toki kehittyy ja ravitsemussuosituksiin saadaan uusia näkökulmia.
Suositukset kuitenkin perustuvat vahvasti tutkimusnäyttöön, eikä niitä ihan kepein perustein muuteta.
 
Monesti sanotaan että ravitsemussuositukset eivät huomioi yksilöitä.
No, eihän niiden kuulukaan.
Ne ovat väestötason suositukset, jotka antavat suuntaviivoja päivittäisiin valintoihin.
Jokainen voi sitten siitä lähteä yksilöimään itselle sopivien mieltymysten
 ja ruokavaliorajoitteiden mukaan.
Ravitsemussuositusten puitteissakin voi koostaa monen monta täysin erinäköistä ruokavaliota!
 
Ja tässä välissä eräs mieleeni popahtanut kysymys:
Jos ravintogurut suosittelevat kaikille gluteenitonta, maidotonta ja XYZ määrän ravintolisiä,
miten yksilöllistä se sitten onkaan?
 
 
Jos joku aine X aiheuttaa minulla oireita,
niin senhän on pakko olla kaikille pahasta?
Tämän perusteella voisin suositella kaikille viljatonta, maissitonta, tattaritonta, hirssitöntä, maidotonta, perunatonta, selleritöntä, banaanitonta, kalatonta, merenelävätöntä, omenatonta, päärynätöntä, kiivitöntä, saksanpähkinätöntä, seesamitonta, hasselpähkinätöntä, maapähkinätöntä, hiivatonta ja soijatonta ruokavaliota.
Avokadoa, vuohenmaitojuustoa, kananmunia, papuja ja kahvia voi nauttia kohtuullisissa määrin, toisinaan ei ollenkaan.
Raakoja kasviksia voi syödä vähän päivittäin, mieluiten kuitenkin kasvikset kypsänä.
Mieluiten pieniä ruokamääriä usein kuin paljon kerralla.
No niin miltäs kuullostaa?
Ainakin on rajoittunutta, ehkä tästä tulee uusi hittiruokavalio!
Ylläolevassa listassa siis aineet jotka pahentavat masuoireitani,
toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Täysin ehdoton olen viljan, maidon, kalan ja pähkinöiden suhteen.
Muita saatan syödä ihan kokeilumielessä,
mutta ei siitä ikinä mitään hyvää seuraa.
Söisinkö näin jos oireita ei olisi?
Arvatkaapa vain...
 
 
Kuinka moni haluaa luopua koko elämäkseen jostain ruoka-aineesta?
Mielestäni ravitsemussuositusten etu on juuri siinä ettei tarvitse.
Kaikkea voi syödä silloin tällöin, kohtuudella.
Ei ehdotonta eitä voille, kermalle, sokerille.
Eikä lenkkimakkaralle.
Niitä ei vain tarvitse syödä päivittäin.

Itse olen sitä mieltä, että kannattaa syödä sitä mistä tulee hyvä olo.
Jokainen sitten määritelköön minkälaista ruokaa se itselle tarkoittaa.
Täyskielto tuottaa usein vain mielitekoja ja repsahduksia.
Toki voi herkutella täysin terveellisesti ja kokea ettei jää mistään paitsi.
Näin on omalla kohdallani!
Kuitenkin jos kokoajan tuntuu, että joutuu kituuttamaan herkuttomuudessa/gluteenittomuudessa/missä tahansa rajoituksessa
niin ehkäpä voisi ajatella olevan jokin toinenkin tapa kuin totaalikieltäytyminen?
 
 
Tosiaan, mitä ruokavalion tarpeettomalla rajaamisella saa aikaan?
Miksi siitä on tullut nouseva trendi?
Kohtuus tuntuu olevan ihmisille vaikea käsite.
Lienee helpompaa noudattaa kiveen hakattuja sääntöjä, erilaisia listoja siitä mitä saa syödä ja mitä ei,
sen sijaan että vain söisi kohtuudella kaikkea?
 
Totta kai jos kärsii epämääräisistä oireista, kannattaa kokeilla jospa ruokavaliomuutos parantaisi oloa.
Mutta jos mitään eroa ei huomaa, miksi ei voisi syödä myös sitä kuuluisaa ruisleipää?
Jokainen saa toki syödä niinkuin tykkää, eikä sitä leipää ole pakko puputtaa.
Varsinkin hiilihydraatteja demonisoidaan nykyisin aivan turhaan.
Nehän ovat elimistön polttoainetta.
Yksittäinen ruoka-aineryhmä ei tee kenestäkään lihavaa, sairasta, tervettä tai timmiä!
Kokonaisuus ratkaisee.

Huhhuh mikä paasaus!
Tiivistettynä tekstin sanoma:
 Ehdottomuus on nykyään kovin pop, mutta se on mielestäni vähän turhaa.
Nyt on jälleen sana vapaa.
Ajatuksia, kysymyksiä, kommentteja?

50 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä postaus!

    Itse vilja-allergisena jouduin luopumaan gluteenista ainoastaan pahojen mahaongelmien takia jo reilu viitisen vuotta sitten. Maha ei kestänyt enää yhden yhtä murua ja ainoa ratkaisu oli sulkea ne kokonaan pois ruokavaliosta, lopullisesti mitä ilmeisemmin (ellei nyt maailmassa jotain mullistavaa keksitä).

    Toinen ruokavaliotani "rajoittava" juttu on vegaanius. Itselleni se ei ole rajoite, mutta muut tuntuvat ajattelevan sen niin. Syy miksi olen vegaani ei todellakaan ole se, että lihasta tulisi huono olo, kermasta mahavaivoja tai kananmunasta vaikka iho-ongelmia. Olen vegaani vain ja ainoastaan eettisistä syistä enkä ajatellut terveyttäni, kun jo seitsemisen vuotta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi ja sen myötä vegaaniksi muutama vuosi sitten. Minulle oli ja on tärkeää eläinten hyvinvointi ja katsoin tämän tavan olevan paras tapa osallistua osaltani siihen, että jonain päivänä eläinten olot mahdollisesti olisivat paremmat.

    Postauksessasi puhut paljon "oireista", mutta koska minulle ei tule oireita eläintuotteiden syömisestä (joskin en niitä kyllä syö!), niin onko ruokavalioni sitten pielessä? Tuskin. Kaikki "rajoitteet" kun eivät liity oireisiin. Mulla on myös monia tuotteita, joita en suostu syömään ihan vain sen takia, koska ne on tuotettu erittäin huonoissa oloissa työntekijöistä piittaamatta.

    Mielestäni ei ole yhtä oikeaa tai väärää vastausta, mutta siitä olen kanssasi EHDOTTOMASTI samaa mieltä, että sanojasi lainaten "...että kannattaa syödä sitä mistä tulee hyvä olo.". Juurikin nääin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos kommentistasi! Keskityin tässä tekstissä lähinnä tuohon terveysnäkökulmaan ja teksti kumpusikin lähinnä tuosta gluteenittomuustrendistä. Eettisiä näkökulmia ei siis tullut tässä huomioitua :) ymmärrän kyllä hyvin pointtisi!
      En missään tapauksessa tarkoittanut että kaikki vapaaehtoisesti ruokavaliotaan rajoittavat olisivat jotenkin väärässä tai että heidän ruokavaliossaan olisi jotain pielessä! Sehän riippuu ihan täysin omaa syömistä rajoittavista motiiveista. Lähinnä tarkoitin että sellainen fanaattisuus on turhaa.
      Mielestäni jokainen saa syödä niinkuin tykkää :) tarkoitus oli vain vähän herätellä ajatuksia!

      Poista
    2. Mahtava postaus joka tapauksessa ja laittaa varmasti monet miettimään omaa suhtautuistaan tiettyihin ruoka-aineisiin! :)

      Poista
    3. Kiitos kovasti, siihen ainakin pyrin :)

      Poista
  2. Osuit naulan kantaan, Hilla! Itsekin mietin usein, miten kauhean trendikästä tämä ehdottomuus nykyään on, ja miten kauhean epätrendikäs itse olen, kun en olen maidoton, gluteeniton, viljaton enkä oikein mikään muukaan -ton. Syön lähinnä vain perusterveellistä ruokaa ja tykkään kokeilla vähän randomimpia juttuja keittiössä kuin "normaalit ihmiset" :D

    Itsekin olen pohdiskellut näitä asioita vastikään, kun vähän aikaa sitten sain kommentin, että miksi ei voi syödä tavallisia sokeri-vehnäjauho-lettuja kun tekee mieli lettuja. No voisinhan minä (ja syönkin normaalejakin herkkuja), mutta en vaan osta valkoisia vehnäjauhoja ja sokeria kotiin, koska en halua kuitenkaan päivittäisessä käytössä niitä käyttää, ja minusta vaan sattuu olemaan mielenkiintoista kokkailla vähän erilaisia ruokakokeiluja. Kyllä silti kylässä/juhlissa ehdottomasti herkuttelen tavallisilla herkuilla, ja vielä hyvällä ruokahalulla ;)

    Ah, taisin jo vähän eksyä sivupoluille, mutta pointtini oli se, että kiitos tärkeän aiheen esille nostamisesta ja perusteellisesta käsittelystä! Minusta tuntuu, että tämä -ton-buumikin pian hiljenee - ihmisillä on taipumus kyllästyä erilaisuus muotioikkuihin ajan kanssa. Ja kyllä elämä on vaan niin paljon laaja-alaisempaa, kun voi välillä haukata ihan sellaiseen voilla, vehnäjauholla ja valkoisella sokerilla leivottuun (mieluiten mummon tekemään) korvapuustiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin varmaan itsekin epätrendikäs jos voisin :D
      Tosi hyvältä kuullostaa kyllä tuo sinun taktiikkasi :) ja onhan se mahtavaa että voi loihtia oikeasti maistuvia, arkeen sopivia herkkuja!
      Arjessa on toki parempi valita se vähän terveellisemmistä raaka-aineista valmistettu herkku. Jos ihan joka kerta söisi jotain epäterveellistä, niin eipä sekään pidemmän päälle ole hyvä asia. Lähinnä sen yhden herkullisen mummon leipoman korvapuustinkin demonisointi ihmetyttää! Jos on perusterve ihminen niin sehän ei sitä ruokavaliota heilauta suuntaan eikä toiseen. Juhlapullat kunniaan! ;)

      Vähän kyllä täälläkin mietityttää että kuinkakohan valtaviin sfääreihin tuo kaiketon-buumi räjähtää. Siksi halusinkin asiaa käsitellä! Vieläkin tuntuu ettei kaikkea saanut tuohon tekstiin mahdutettua, eli voipi olla lisää tekstiä luvassa myöhemmin :D

      Kiitos kommentistasi! <3

      Poista
  3. Kyllä, samaa mieltä! Hieno postaus, kuulostaa siltä, että olet kyllä ihan oikealla alalla :) En keksi tän enempää kommenttia, kun sanoit jo kaiken oleellisen :D

    VastaaPoista
  4. Ehkä se nimeltä mainitsematonkin jossain vaiheessa tajuaa laajentaa katsantokantaansa... Onhan se vähän törkeetä laukoa ehdottomina totuuksina asioita, jotka on "mutulla" todennut :( Näitä nimeltä mainitsemattomiahan löytyy paljon.. Mutta peukkuja sulle siis Hilla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todellakin näitä ravintoasiantuntijoita on joka lähtöön... Jokainenhan on syönyt joskus niin sehän pätevöittää asiantuntijaksi eikö vaan, hahah? ;) terveys on onneksi kiinni paljon muustakin kuin ruoasta!

      Poista
  5. Yllättäen oon ihan samaa mieltä! ;) Ehdottomuus on harvoin oikeasti hyväksi ja sopii aika pienelle määrälle ihmisiä. Ja itseäkin masuongelmaisena hirvittää joka kerta kaikki ehdottomat ruokakokeilut 'ihan huvikseen'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joustavuus on hyväksi sekä keholle että mielelle :) masuongelmaiset ymmärtävät toisiaan! Kai se vaan kiehtoo ihmisiä se rajoittaminen, eri asia se on sitten kun se rajoitus ei ole vapaaehtoinen valinta :D

      Poista
  6. Aamen! Huiman hyvä teksti. Pakko myöntää, että huomaan vasta näin jälkikäteen oman kapeakatseisuuteni kun olin ns. Paleo ruokavalion ideologiaan hurahtaneena. Nyt olen kuitenkin päässyt irti kaikista muiden luomista rajoitteista ja menen melko fiilispohjalta. Sen vuoksi sopimattomien ruoka-aineiden välttely ei tunnu enää pakonomaiselta ja vastenmieliselta vaan menossa on oma "ihmiskokeeni". :D Itse olen ajautunut rajoittamaan ruokavaliotani iho - ongelmien vuoksi. Poissa pelistä ovat maito, viljat ja epäilen olenko allergisoitunut vuosien myötä myös kananmunalle. Oiskos sulla ihan opintojen puolesta kertoa ruokavalion ja ihon hyvinvoinnin yhteydestä, vai ovatko nämäkin pääosin yksilöllisiä tapauksia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Eipähän sitä omaa hurahdustaan yleensä sillä ajan hetkellä huomaa. Jälkikäteen sitten miettii ihmetellen omia ajatusmallejaan :D
      Hihih, ihmiskokeet jatkuvasti käynnissä täälläkin! Onpahan sullakin aika paljon noita ruokavaliorajoitteita, kananmuna olis jo aika paha jättää pois! Hmmm, eipä meillä ole ihon kuntoon vaikuttavaa ravintoa erikoisemmin käsitelty. Ymmärtääkseni osa on juuri saanut maidottomuudesta avun :) ja tietysti kannattaa tarkistaa riittävä vitamiinien (erityisesti B-, C- ja E-vitamiinit), mineraalien ja hyvien rasvojen saanti! Näillä kun on merkittävä vaikutus ihon kuntoon :) tsemppiä ihmiskokeeseen!

      Poista
  7. Todella hyvä postaus! Ehdottomuus on ehdottomasti trendikästä, mutta minun näkökulmastani myös hyvin vaarallista... Erilaisten -ton-ruokavalioiden kokeilut ja syömisen kurinalaistaminen olivat osatekijä kohdallani syömishäiriön kehittymiseen. Ei tietenkään kuin osa sitä, mutta varmasti riittävä tekijä laukaisemaan monessa ihmisessä tämän alttiuden. Sellaisenkin näkökulman voisin tässä antaa, että ruokavalion ja ravinnonsaannin tiukentaminen äärimmilleen todennäköisesti aiheutti kehossani sen että se ei enää osaa käsitellä esim. gluteenia vaikka ehkä nykyään haluaisinkin.

    Nyt toipumisvaiheessa olen edelleen hyvin rajoittunut ruokavalioni suhteen, mutta onnistuin juuri ottamaan maitotuotteet (joista ei todellisuudessa ole koskaan ollut minulle mitään haittaa, päinvastoin sopineet hyvin) takaisin lautaselle. Pikkuhiljaa kokeillen tuon muutkin hyvät ruokaryhmät takaisin elämääni. Kohtuus on vain se kaikkein terveellisin ruokavalio :) Kumpa se alkaisi tarkoittamaan muutakin kuin tiukkaa paleo/fitness/kaikkiton dieettiä sillä myönnytyksellä että kerran kuussa voi syödä pari palaa raakasuklaata.

    Kiitos Hilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, arvostan todella paljon vaikeampienkin kokemusten jakamista!
      Ikävää että sinäkin olet joutunut kohtaamaan rajoittavien ruokavalioiden varjopuolen. Liika rajoittaminen voi tosiaan sairastuttaa! Kun ruokaa alkaa miettiä liikaa ja jaotella hyviin/pahoihin niin siinä on aina riski että mennään metsään ja kovaa... Jossain vaiheessa dieetistä tulee kirjaimellisesti kaiketon ja ruokailusta iso pelottava mörkö!
      Hienoa että olet kuitenkin saanut sairaudesta niskalenkkiotteen. Mitä monipuolisemmin ruokavalionsa koostaa, sitä parempi. Aina ei tarvitse tehdä sitä terveellisintä valintaa, eikä varsinkaan potea huonoa omaatuntoa siitä ettei noudatakaan tiukkaa dieettiä. Ruoan ei tulisi olla rajoitteita, ahdistusta ja pelkoa, vaan ravintoa keholle ja sielulle! Ja hei mahtavaa että olet saanut jo maitotuotteet takaisin ruokavalioosi :) Hurjat tsempit sinulle parantumisen tielle! <3

      Poista
    2. Todella hyvä kirjoitus: ajankohtainen asia pohdinnassa!

      Tähän syömishäiriöasiaan liittyen tuli itelle mieleen sellainen ajatus, että näillä tiukoilla ruokavalioilla varmaan ainakin osa ihmisistä pyrkii saamaan sellaisen tunteen, että kontrolloi edes jotakin osa-aluetta elämästään, mikä on usein syömishäiröihin liitetty oire. Jotakin tiukkaa ruokavaliota noudattamalla voi lisäksi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden samalla ruokavaliolla olevien kanssa, jos muuten on vaikka yksinäinen tai ei oikein tiedä paikkaansa tässä hektisessä maailmassa.

      Ehdottomuuden ymmärrän sinällään, sillä itse olen sellaista kaikki tai ei mitään tyyppiä, että esimerkiksi sokeriherkuista on helpompi kieltäytyä kokonaan kuin yrittää pysytellä kohtuudessa. Toisaalta, jos tämän linjan ottaa käyttöön useamman asian (vilja, rasva, sokeri, jne.) kanssa, muuttuu ruokavalio nopeasti yksipuoliseksi. Uskon kuitenkin, että harva jaksaa pysytellä ehdottomassa ruokavaliossa, ellei koe saavansa siitä oikesti jotain hyötyä, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

      Poista
    3. Todella hyviä pointteja sinulla Veera :) Kiitos kun kommentoit!

      Poista
  8. Huippu kirjoitus! Näitä samoja asioita on tullut kelaltua itsekkin. Vaikka olenkin maidoTON ja mielellään gluteeniTON- tyyppi, niin kyllä näitä tuotteita söisin, jos en saisi niistä oireita. Ja kyllä mä välillä vetelenkin, mutta sitten on vaan kärsittävä seuraukset :| Oon välillä niin kateellinen, kun poikaystävä saa vedellä herkkuleipiä (mm. ravintoloissa/kahviloissa), mutta mä en, koska maha. Mutta mitäpä sitä ei hyvinvoinnin vuoksi tekisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai valinnan ymmärtää siinä tapauksessa, että oma hyvinvointi on siitä kiinni! Lähinnä se että taustalla ei ole mitään vilja/maito tappaa sinut -ideologiaa :D itsellä on sama juttu noiden tiettyjen tuotteiden kanssa: silloin tällöin voi kyllä syödä...ja kärsiä!
      Hei onneksi on olemassa paljon kaikkia gluteenittomia ja maidottomia herkkureseptejä, millä me masuvammaiset voimme herkutella kateuden iskiessä! ;)

      Poista
  9. Komppaan muita: hyvä kirjoitus!

    Itsekin olen joskus ollut sitä mieltä, että kaikesta tulee paha olo ja pitää olla jotenkin extrapuritaaninen ja syödä VAIN gluteenitonta eikä IKINÄ punaista lihaa enkä KOSKAAN grillaa / paista mitään... joojoo. Veikkaan kuitenkin, että myös kiristävällä pipolla on osansa pahoinvointiin. Ja helpostihan sitä tosiaan ajaa itsensä ihan kokonaan nurkkaan, jossa on vain porkkanoita ja mustikoita (eikun iik, porkkanoissahan on liikaa sokeria, eli syödään vain villimustikoita!!!!! ;))
    Terveellinen tarkoittaa myös monipuolista ja asenteen osalta rentoutta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kuullostaa niin tutulta! EN KOSKAAN IKINÄ MILLOINKAAN!
      Kyllä se ehdottomuus jossain vaiheessa potkaisee takaisin. Sitä paitsi syöminen on mukavaa ;) rentous olis kyllä päivän sana!
      Ou mai gaaad, ootko nyt varma ettei niissä villimustikoissa ole sitten jotain karhun kakkaa? Voiko niitäkään nyt syödä?? ;)

      Kiitos kommentistasi!

      Poista
  10. Asiaa! Valitettavasti tuo ehdottomuus ei tunnu menevän kaikilta ohi. Sekään ei haittaisi, mutta kun nämä tyypit julistavat oppejaan ainoana totuutena. Ihan kuin kaikki ihmisten terveysongelmat ratkeasivat sillä, että vaihdettaisiin aamupalapuuro biisonin jauhelihaan ja jätettäisiin maitorahkat kaupan hyllylle. Jollain varmasti ratkeaakin, mutta ei kaikilla. Itse olen myös sen verran tiedeorientoitunut, että vaadin aina tutkimustuloksia väitteiden tueksi. Mikään yhden tai kahden ihmisen kokemus ei riitä. Vaikka täytyy myöntää, että onhan sitä itsekin tullut mentyä mukaan tähän kiihkoiluun joskus. Onneksi sitten muistin sen kuuluisan lähdekritiikin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet näistä kiihkoilijoista ovat hyvin karismaattisia ja saavat ihmiset helposti uskomaan puheitaan. Varsinkin kun siihen lyödään tuo ehdottomuuden leima, SeAinoaOikeaTotuus! Terveys on kuitenkin niin paljon muutakin kuin ruokaa ja vaikka kuinka yrittää niin ei kaikista sairauksista vaan voi parantua ruokavaliota muuttamalla! Vaikka gurujen mukaan maitorahka ja ruisleipä aiheuttavatkin kaikki mahdolliset ongelmat ja ratkaisuna on jonkun erämaan suola, viherjauhetabletit, kalaöljy ja mitkälie :D näin hieman kärjistäen. Lähdekritiikin käyttö on tosiaan suotavaa ihan kaikkea tekstiä lukiessa! Hienoa että sinä olet löytänyt kiihkottomalle tielle :)
      Kiitos!

      Poista
  11. Mä heittäisin vielä oman näkemykseni, yhdyn täysin sun mielipiteisiin, mutta kasvisruokavalion ymmärrän ehdottomuutenaan eettisistä syistä. :) Toinen aivan asiaan kuulumaton kysymys, mistä oot ostanut kookosjauhoa? En meinaa löytää mistään, voinko korvata sitä sun ohjeissa jollain?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kyllähän minäkin ymmärrän ruokavalion rajoittamisen eettisiin syihin vedoten, tässä vain keskityin enemmän terveysnäkökulmaan :)
      Hahah, ihan prismasta olen tuota kookosjauhoa ostanut! Löytyy sieltä leivontatuotteiden vierestä :)

      Poista
  12. Siis KIITOS Hilla, että uskalsit tästäkin kirjoittaa! :)
    Itse (kuten varmasti monet muutkin) olen hyvinkin vietävissä näissä asioissa, kun niitä totuuksina julistetaan "enhän voi kelvata maitoa ja viljaa syövänä naisena kenellekään, kun tuo täydellinen lihaksikas mieskin sanoo niiden olevan pahasta ja suorastaan petosta" :) huvittavaa mutta surullista.
    Uskon kyllä, että monet saavat apua -ton dieeteistä (kuten ylläkin todettu ja itsekin:)), mutta yleensä -ton dieeteillä olevat eivät sitten niitä karkkeja ja sipsejäkään puputa, voisiko saada avun pelkästään jättämällä ne pois? Itsekin olen kokenut syyllisyyttä syödessäni ruisleipää, onko se tarkoitus? Ehkä ei.. Jatkan tasapainon etsintää siis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpostihan sitä hurahtaa jos on vähänkin helposti innostuvaa tyyppiä :) tasapainon etsiminen on kyllä pitkä tie, mutta sen löytäminen palkitsee!
      Itseasiassa esimerkiksi karppaajat saattavat välttää viljoja mutta silti syödä karkkia. Siinähän ei ole mitään järkeä :D mutta tosiaan, osa kaikettomien ruokavalioiden ja ehdottomuuden toimivuudesta perustuu varmaankin juuri tuohon ylimääräisen herkuttelun karsiutumiseen.
      Kenenkään ei tulisi potea syyllisyyttä syömisistään. Se ei ole millään tavalla yhteydessä ihmisarvoon :) nykyään ruoasta tehdään hieman turhan iso asia!

      Poista
  13. Moikka! Päädyin sattumalta sun blogia lukemaan ja täytyy sanoa, että wau! ihan mahtavia reseptejä. :) Näille tulee varmasti käyttöä tälläiselle terveysintoilijalle :) Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos kovasti, olen todella otettu kehuistasi :) piristit päivääni!

      Poista
  14. Tieteellinen tutkimus ja ravitsemus. Mitenkäs paljon sitä ohjailee elintarviketeollisuus ja jossain määrin jopa lääketeollisuuskin :)? Hyviä pointteja sulla oli kyllä mutta esim ravitsemussuosituksilla ei kyllä ole paljoakaan tekemistä terveellisen ruokavalion kanssa. Mulla on Itäsuomen yliopistoon vähän luottamus mennyt täytyy myöntää. Ette kai te siellä enää puhu Pohjois-Karjala tutkimuksesta? Ei vaikuta se Ursula S kovinkaan avarakatseiselta, vaan enempikin just ehdottoman fanaattiselta....Ja tietysti näitä ravintoneuvojiakin on sitten joka lähtöön ja paras onkin ajatella ihan omilla aivoillaan. Musta taas kuulosti hyvältä että aloit epäillä/kyseenalaistaa virallista ravitsemustiedettä. Mitäpä sanot esim diabeetikon ruokavaliosta? En tiedä mitä teille siitä opetetaan. Ainakin Diabetesliiton suositukset ovat käsittämättömiä, mutta kun tutkii asiaa selviää kyllä miksi. Tsemppiä opintoihisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos kommentistasi! Hyvä saada keskustelua aikaan :)
      Onhan noita salaliittoteorioita vaikka joka lähtöön, ja jos niihin haluaa uskoa niin sitten uskokoon. Itse uskon kyllä tieteelliseen näkökulmaan ja luotan täysin myös ravitsemussuosituksiin! Niissä korostuu kasvisten, kalan, hyvien rasvojen ja täysjyväisten viljatuotteiden käyttö, sekä satunnainen herkuttelu osana terveellistä ruokavaliota. Mikä siinä voisi olla pahaa? :)
      Harmi että sulla on tuollainen kuva Itä-Suomen yliopistosta. Kyllähän Pohjois-Karjala on mainittu mutta ei me sitä päivästä toiseen opiskella ;) Ursulasta on ehkä annettu mediassa aika vääristynyt kuva, vaikka onhan se tiukka täti muutenkin. Mutta ehdottomasti alan ammattilainen!
      Kannatan kyllä oman järjen käyttöä ihan asiassa kuin asiassa. Myös näissä ravintoasioissa :) Eihän ravitsemussuosituksia ole sellaiseen tarkoitettu kenenkään yksilön täydelliseksi ruokavalioksi. Se vain antaa raamit hyvälle syömiselle. Ja faktahan tosiaan on se, että jos ihmiset tosiaan noudattaisivat ravitsemussuosituksia, suurin osa söisi paremmin kuin tällä hetkellä.
      Meillä ei ole ollut vielä diabeteskurssia, kyseiset opinnot sijoittuvat maisterivaiheeseen! Mielestäni kuitenkin hiilihydraatteja parjataan vähän turhaan. Kukaan tuskin syö pelkkää vaaleaa leipää/perunaa, joilla verensokeritasojen mittaukset on toteutettu? Insuliinivaste on huomattavasti maltillisempi, diabeetikollekin sopiva, kun hiilihydraattipitoiset tuotteet nautitaan aterian osana :)

      Poista
  15. Keskustelu on aina kivaa! Mikäkö on ongelma ravitsemussuosituksissa? No ainakin se että ne on aina kompromissi ravitsemustieteen ja elintarviketuotannon edustajien kanssa. Vilkaisepa keitä siellä valtion ravitsemusneuvottelukunnassa istuu. Mihin elintarviketeollisuusliittoa ja päivittäistavarakauppaa tarvitaan, kun lähtökohtana pitäisi olla puhtaasti ravitsemus? Näin on toki muuallakin kuin Suomessa. Amerikastahan tuo hapatus on lähtöisin. Rypsiöljy on hyvä esimerkki, sitä kun on Suomen pellot puolillaan. En minä usko kaikkea sitäkään mitä Kreikan suositukset sanovat oliiviöljystä. Jne jne. Ihan itse se Ursula on äänessä ollut ja minusta ei vaikuta asiantuntevalta vaan inttää samaa asiaa. Tässä esimerkki :http://m.iltalehti.fi/terveys/2014012317969772_tr.shtml. Kukapa sitä haluaisi myöntää avoimesti että juu väärässä ollaan oltu tässä kohtaa mutta lähinnä surkuhupaisaa tuo. Sipaise leivälle margariinia. Huhhuh, minä en ainakaan suuhuni moista teollista moskaa laita vaan oikeaa voita. Ai on Pohjois-Karjala mainittu. Ei oo todellista :).
    Hiilihydraatteja ei parjata ollenkaan turhaan. Varsinkin diabeetikkojen tulee kiinnittää niihin erityistä huomiota. Silti diabetesliiton mielestä diabeetikkokin voi käyttää sokeria saman verran kuin muutkin, eli enintään 50 g päivässä. Ei mitään järkeä, paitsi diabetesliiton mielestä (Pikainsuliinia käyttävä ja hiilihydraatteja arvioiva diabeetikko huomioi sokerin ja hedelmäsokerin määrän pikainsuliinin annostelussa samoin kuin muutkin hiilihydraatit). Äkkiä tarkastelemalla selviää että diabetessäätiön perustaman diabetestutkimussäätiön hallituksessa istuu maanviljelysneuvos Esko Lindstedt, arvaatko minkä viljelyn asioita hän ajaa? Olen sataprosenttisen varma että tarpeeksi tutkimalla löydän kyllä sidonnaisuuksia myös lääketeollisuuteen ja ei enää tartte ihmetellä miksi neuvotaan laskemaan hiilihydraatteja sen takia että tietää paljonko pistetään insuliinia kun tosiasia on että vähentämällä hiilihydraatteja vähenee myös pistettävän insuliinin tarve. Ei tämä ole mitään salaliittoteoriaa, vaan ihan järjellä nähtävä asia. Raamit hyvälle syömiselle, eli täysjyväviljoja pitäisi jokaisen syödä. Kaikille samat raamit, mutta jonkin verran voi soveltaa. Entäs kun ne ei kaikille sovi ne viljat? Jne jne. Tutkipa vielä huviksesi Matti Uusituvan sidonnaisuudet, toinen "asiantuntija" Itä-Suomen yliopistosta. Vain hölmö uskoo että niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä arvon rohvessori suustaan päästää :). Terveisin Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei taas Satu ja kiitos kommentistasi :)
      Totta kai Suomessa tulee suositella ruokaa mitä Suomesta löytyy! Esimerkiksi rypsiöljystä on paljon hyvää tutkimustietoa kotimaisuuden lisäksi. Miksi sitä ei siis voisi hyödyntää? Elintarviketeollisuus on mukana ravitsemussuositusten laatimisessa, jotta osataan hyödyntää Suomen resursseja. Lisäksi osa lautakunnassa istuvista elintarvikealan ihmisistä on myös ravitsemusalan asiantuntijoita :)
      Huoh, minusta tämä sinun hyökkäävä asenteesi on hieman surkuhupaisaa. Kuka nyt oikeasti luottaa iltalehden haastiksiin? Toimittajat ovat aika kenkkua porukkaa. Onhan Ursulalla toki vahvat mielipiteet, mutta niin pitää tuossa asemassa ollakin.
      Ja mitä tulee hiilihydraattiasiaan, niin mielestäni tämä hulabaloo on turhaa. Hiilihydraatit ovat solujen pääasiallista polttoainetta! Totta kai niitä tarvitaan, oli kyseessä diabeetikko tai tavallinen pulliainen. Maksassa voidaan toki syntetisoida glukoosia rasva-ja aminohapoista, mutta silloin mennään ketoosin puolelle.
      Tokihan perusväestönkin, kuten myös diabeetikkojen, tulisi saada lisää hiilihydraatteja marjoista, hedelmistä, kasviksista ja juureksista. Ja samalla vähentää lisukehiilarien määrää. Ravitsemussuosituksissa on määritelty annoskoot, joita harva tosin noudattaa. Esim 1 annos keitettyä riisiä on 1dl, puurolautasellisesta tulee jo 2 annosta. Tällöin päivän täysjyväsuositus tulee täyteen aika helposti eikä määrä ole edes suuren suuri...
      Täytyy taas huomioida että ravitsemussuositukset eivät ole yksilötason suositukset eivätkä ne sellaisenaan sovi kaikille. Ne on tehty sopimaan valtaväestölle, jotta he voisivat syödä paremmin kuin tällä hetkellä. Tietenkään kenenkään ei tule syödä viljaa jos se ei itselle sovi. Ravitsemusneuvottelukunnassa ei vaan voida tehdä omaa ruokavaliomallia jokaiselle erityisruokavaliolle!
      Mitä tulee tuohon sokeriin, niin huoooooh. Suurin osa väestöstä vetää heittämällä yli tuplat, jopa kolminkertaisen määrän. Suositukset on tehty väestötasolla saavutettavissa oleviksi. Jos mietitään perus Maija meikäläistä, joka on vuosikaudet vetänyt pullaa ja viinereitä päivittäin, niin ehkä se täysi sokerirajoitus olisi hänelle vähän masentava? Ja noita Maijoja on Suomessa paljon. Sitä paitsi, tuo sokerirajoitus rajaa itsessään jo jotain ruoka-aineita vähemmälle. Jos vetäisee 2 pientä mansikkajogurttipurkkia, on siinä jo 48g sokeria...
      Ehkä sitten olen hölmö, mutta en usko mihinkään salaliittoteorioihin. Ei se itsessään tarkoita, että jos professori/opettaja sattuu tuntemaan jonkun elintarvike/lääketeollisuuden edustajan, heillä on automaattisesti yhteistyötä. Ennemminkin on mielestäni hölmöä ajatella niin!

      Poista
    2. Moi. Ei taida tästä keskustelusta tulla mitään :(. Olen myös opiskellut yliopistossa ja valmistuin maisteriksi 2007. Lähdekritiikki on kyllä hallussa. Olen tietysti lukenut Ursulan näkemyksiä ja muutakin mistä puhun muualtakin kuin iltalehdestä ja vastaavista. En tarkoittanut olla hyökkäävä millään lailla.

      En ole väittänyt ettei hiilihydraatteja tarvita ollenkaan, mutta suositukset per vuorokausi on monelle liikaa. Hiilihydraattien sietokyky on yksilöllistä, toisille runsaampikin saanti voi sopia mutta se pitäisi edelleen saada terveellisistä lähteistä. Suositusten 220-280 grammaa on hirveä määrä! Desi täysjyväriisiä keitettynä sisältää n. 22 grammaa, pari keskikokoista perunaa n. 21 g. Kuusi viipaletta oikeaa ruisjauhoista tehtyä ruisleipää, kaurapuuroannos, omena, 200 luonnonjogurttia, pari perunaa, desi riisiä, 100 g mansikoita, kolme desiä rasvatonta maitoa, kaksi viipaletta juustoa. Yhteensä n. 185 g hiiliä. Päivän saantisuositus vihanneksia + n. 5-20 grammaa. Yltääkseen suosituksiin on siis syötävä hiilareita vielä lisää, esimerkissäni 2000 kilokalorin kulutuksella 15-85 grammaa (45%-55%). Voihan sen koostaa vaikka hedelmistä juu, lisätään siis banaani, appelsiini, n. 40 grammaa. Mutta kuinka moni syö vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja juureksia 800 grammaa päivässä (mulla kyllä hyvinkin voi tulla ja puoli kiloa ylittyy varmasti päivittäin, kun perunan, pastan ja riisin tilalle on täytynyt keksiä muuta). Mä en millään jaksaisi syödä niin paljon jos söisin myös tuon esimerkkini mukaisen määrän viljaa, perunaa ja riisiä yms. Tarvitaan siis sokeria, joka päivä. Ja elintarviketeollisuus kiittää. Totta on että sokerin saanti monella ylittyy mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että ei kukaan tarvitse sokeria 50 grammaa päivässä. Saanti ylittyy helposti kun piilosokereitakin on teolliset elintarvikkeet pullollaan. Se on ilman muuta elintarviketeollisuuden etu, että sokeria suositellaan. Se on halpaa ja sillä saadaan makua ravitsemuksellisesti ja raaka-aineiden osalta köyhiin ruokiin. Kaiken kun pitää vielä olla kevyttä, rasvahan tuo myös maittavuutta ruokiin ja siis todellakin aidot raaka-aineet. Tämä on selkeästi nähtävissä mm.välipalatuotteissa. Huvittaa esim Valion hedelmäpommi (huimat 6 % hedelmää), sokeripommi se on tosiasiassa, tai tuo mainitsemasi sokerijogurtti. Laittaisivat kunnolla hedelmiä ja marjoja, niin lisättyä sokeria ei tarvittaisi.



      Poista
    3. Itse syön hiilareita noin 40-70 grammaa, riippuen onko treenipäivä vai ei. Ketoosi on täysin turvallinen ja tehokas tapa pudottaa painoa, ja esim. lihavuussleikkaukseen meneville paljon parempi tapa kuin teolliset erittäin niukkaenergiset ateriankorvikkeet (hui mitä moskaa ja tällaisia monetravitsemusterapeutit suosittelevat). Tosin he kyllä pian huomaisivat että mitään leikkauksia ei edes tarvita kun paino putoaa nälkää näkemättä. En itse usko tyydyttyneen rasvan vaarallisuuteen (sokeri on paljon vaarallisempaa!), mutta olen kyllä sitä mieltä että vähähiilihydraattisen ruokavalionkin aloittavia tulisi neuvoa. Rasvaa nautitaan luonnollisista lähteistä (kananmunat, avokadot, eläinrasva, kookos, pähkinät, siemenet) kunnolla, mutta aamua ei tarvitse aloittaa munalla ja pekonilla niinkuin vähähiilaristen ruokavaliota kuvaillaan usein. Proteiinin saannista huolehditaan mutta idea ei ole korvata riisiä, pastaa ja perunoita vain lihalla ja rasvalla, vaan ohjataan vihannesten ja marjojen käyttöön. Jossain vaiheessa mukaan voidaan ottaa hedelmiäkin mutta hyvin kohtuudella ja viisaasti valiten. Minä en syö lihaa sen enempää kuin muutkaan. Itse en suosi jatkuvaa ketoosia, sen verran rajallista siinä mun kohdalla ruokailu on kun mun pitää pysyä alle 25 grammaa päivä ja koska en ole ylipainoinen. Hiilihydraatit mitä syön tulee pääosin vihanneksista ja maustamattomista maitotuotteista (kerma, turkkilainen jogurtti, rahka/kermarahka), syön myös marjoja ja pieniä annoksia hedelmää (mango, banaani) lenkkipäivinä. Kohtuudella myös juureksia vaihtelun vuoksi, mutta niissä on tärkkelystä. Saatanpa syödä ruisleipääkin, sen yhden viipaleen mutta en mitään perunahiutalevehnäproteiinisokerivehnäjauhoyms sotkua mitä ruisleipänä myydään. Mun ruisleivässä on vettä, ruisjauhoja, suolaa, juureen tehtynä jolloin hiivaakaan ei tarvita. Leivän päälle ja paistamiseen käytän voita. Ruokavalioni on takuulla terveellisempi kuin suurimmalla osalla ja juuri minulle sopiva.

      Poista
    4. Siis liika hiilihydraatti on tarpeetonta, enkä usko että on terveellistä vetää viljoja tuota suositeltua määrää. Kuitua saa muualtakin, siinä se pääasiallinen terveyshyöty esim ruisleivän kohdalla on.
      Solujen polttoaine on glukoosi ja keho ei välitä mistä sitä muodostetaan, eli vähemmilläkin hiilihydraateilla pärjää mainiosti kunhan nauttii riittävästi rasvaa ja proteiinia. Itse esimerkiksi en pääse ketoosiin ellen kontrolloi myös proteiinin saantia. Tämäkin siis yksilöllistä, toiset pääsee ketoosiin helpommin. Veljelläni oli ykköstyypin diabetes, joten olen riskiryhmässä kakkostyypin suhteen ja todellakin rajoitan hiilareiden saantiani jo tälläkin perusteella.

      Sokerirajoitus nykyisellään on masentava ylimakeaan tottuneille sokerihiirille. Sokeriin voi syntyä riippuvuus ja siitä on monen vieroittamalla vieroitettava itsensä, mutta kun siitä pääsee ei sokeria enää entisiä määriä kaipaa. Makeutusaineidenkin saanti pienenee, koska niitäkin tarvitaan pienempiä määriä. Esim valmisjogurtit ei kuulu valikoimiini myöskään siksi että ne on myös sokerittomina äklömakeita.
      Minä en tarvitse ruokaa vähän väliä, koska verensokerini pysyy tasaisena. Kaksi-kolme kertaa päivässä riittää hyvin, lisäksi treenipäivinä tarvittaessa latausta varten jotain ja palautumiseen heti suorituksen jälkeen. Painokin pysyy kurissa. Silloinkin kun ei pääse liikkumaan. Lisähiilarit mitä treenipäivinä tulee nautin treenin ympärillä ja treenin aikana tarvittaessa. Hyvin jaksaa 70 grammalla päivässä keskiteholla (esim hölkkää reilu tunti sykkeet 130-149). Salilla matalilla sykkeillä riittää vähän vähempi. Kovemmilla sykkeillä sitten tarpeen ja tuntemusten mukaan, koska en ole lainkaan ylipainoinen. Jos on reilusti ylipainoa, niin ohjaamalla kroppa rasvapolttoiseksi ei lisähiiliä liikkumiseen tarvita vaan polttoaine otetaan kropasta kun rasva palaa tehokkaasti. Hirveästi ylipainoisen liikkuminen on muutenkin rajallista, eikä ne tee raskaan tehon liikuntaa alkuun varmaan ollenkaan.

      En ole henkilökohtaisesti puhunut juuri sinusta yhtään mitään, mutta sinä katsot asiaksesi tuumata että minä olen surkuhupaisa. Ikävää että otit itseesi opinahjoasi koskevan arvostelun.

      Poista
    5. Minä en ole sitä mieltä että täytyy suositella sitä ruokaa mitä omasta maasta saa, jos se ei ole terveellistä. Eihän rypsi edes ole mikään kotimainen luonnonvara, vaan viljelykasvi jota viljellään teollisuuden (niin ruoka kuin muuhunkin) tarpeisiin. Rypsissä on kyllä omega kolmosia mutta vielä enemmän omega kutosia, liikaa. Omega6 ei sinänsä ole suoraan vaarallinen tai mitenkään erityisesti mollattava, mutta sen saannin suhde omega3:n saantiin on oleellinen.
      Sidonnaisuudet on kyllä vähän muuta kun että joku tuntee jonkun, mistä sä ton nappasit? Kyse on luentopalkkioista, tutkimuksen rahoittamisesta ynnä muusta.
      Jos joku haluaa rypsiöljyä, niin nauttikoon pieniä määriä kylmäpuristettuna sellaisenaan salaatissa. Itse en käytä, juokseva öljy on kylmäpuristettua oliiviöljyä. Kookosöljystä en tykkää, enkä voi nauttia sitä kovin paljoa kun tulee pahoinvointia, jatkuvassakin käytössä eikä vain alkuun. Se ei siis sovi juuri minulle.
      Vielä yksi pointti ravitsemussuosituksista, ehkäpä se kaikkein suurin ja ikävin. On suuria ihmisryhmiä jotka eivät voi valita mitä he syövät (päiväkodit ja koulut jossain määrin, mutta etenkin sairaalat ja vanhustenhuolto, vammaisten huolto), ja silti heidän ruokansa suunnitellaan suosituksia vastaaviksi, ei sillä perusteella mikä kullekin on oikeasti parasta. Erityisesti sairaiden tulisi miettiä ruokavaliotaan hyvinkin tarkkaan, koska ravinnolla on suuri vaikutus terveyteen. Viljat on ok jos niistä ei tule vaivoja mutta monelle tulee, niitä ei vaan osata yhdistää viljaan. Tai maitoon. Mutta niin vaan intetään yleisesti että keliakia on erikseen mutta mitään muita viljaherkkyyksiä ei ole olemassakaan, ja jos ei ole todettu laktoosi-intoleranssia niin ei ole mitään syytä rajoittaa maitotuotteita. Surullista. Koulu- ja laitosruokailun tilanne on erittäin huono, toki riippuen kunnasta mutta yleisesti ottaen laatu on laskenut kuin lehmän häntä. Lapset, sairaat, vanhukset vetää proteiiniköyhää lisäainemössöä. Ruokia valmistetaan isoissa keskuskeittiöissä ja kärrätään lämpölaatikoissa ympäri kuntaa. Mutta eihän ilmaista ja terveellistä kouluruokaa, kansallisaarrettamme saa arvostella. Ensinnäkään se ei ole ilmaista, toisekseen ei myöskään terveellistä. Enemmän oikeita raaka-aineita, lähiruokaa, luonnollista. Kalliiksi tulee, tiedetään. Mulla on paljon isompi ruokalasku nykyään enkä voi kaikessa valita niin kuin tahtoisin kun ruoka on niin kallista. Luomua haluaisin enemmän, mutta saan varmaan olla tyytyväinen että on mahdollista ostaa oikeaa ruokaa ja enimmäkseen sitä mitä haluankin. Vihannekset, marjat..kalliita. Lisääntyvällä määrällä ihmisiä ei ole varaa syödä terveellisesti! En jaksa syödä kaalia ja porkkanaa joka päivä ja suurin lisä kuluihin tuleekin nimenomaan vihanneksista ja marjoista.
      Näistä asioista voisi keskustella vaikka kuinka pitkään.
      Ps.Pohjois-Karjala projekti on suuri karhunpalvelus suomen kansalle ja varsinainen häpeäpilkku suorastaan.

      Poista
  16. Ei mahtunutkaan yhteen pätkään tuo koko kommenttini, innostuin hieman liikaa ilmeisesti. Ei sinua varmaan kiinnosta mitä minä syön. Rupesin vaan tosissani pohtimaan tuota sokeriasiaakin ihan tarkkaan. Hyvää päivänjatkoa sinulle vaan, ei tässä ollut todellakaan tarkoitus riidellä.
    Mainittakoon että en siis edelleenkään ole väittänyt sinusta tai sinun ajatuksistasi mitään, siltä varalta että sinulle syntyy jostain syystä vaikkapa se käsitys että olisin vaikka väittänyt että juuri sinä olet sitä mieltä että 50 grammaa sokeria on tarpeen. Puhun asioista yleisellä tasolla ja siitä mitä mieltä minä olen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuh, olipa paljon tekstiä! :D
      En nyt rupea erikseen jokaiseen asiaan kommentoimaan. Olet kuitenkin selkeästi oman mielipiteesi muodostanut. Kyllähän minua aina kiinnostaa ihmisten mielipiteet, erilaiset ruokavaliot ja kaikki ruokaan liittyvät ilmiöt! Tosiaan jos itse tulet toimeen tuolla 40-70g, se ei tarkoita että kaikilla on sama juttu... Mutta hienoa jos olet löytänyt jutun joka toimii juuri sulla :)
      En ottanut tätä mitenkään pahalla tai itseäni kohtaan kohdistuvaksi, satun vain olemaan eri mieltä asioista :) Ehkä olisi kuitenkin tarpeen päättää tämä keskustelu tähän, kiva kuitenkin että herättelit vähän ajatuksia.

      P.s. Eihän ravitsemussuosituksissa missään kohtaa sanota että 50g sokeria TARVITAAN? Sehän on yläraja ;)

      Poista
  17. Enhän toki niin väittänyt siitä sokerista ja suosituksista. Enkä sitäkään että mikä toimii mulla toimii muilla. Hyvä jos jotain ajatuksia heräsi! Aika mielenkiintoinen seikka minkä minulle selvisi tässä yhteydessä, on että vain Itä-Suomen yliopistosta voi valmistua ravitsemusterapeutiksi. Ikävä sanoa, mutta huonoissa kantimissa on kansanterveys, jos sama meno jatkuu! En tiedä kumpi on huolestuttavampaa, se että esimerkiksi Schwab tuossa "asemassaan" ei tiedä asioiden todellista laitaa vai se että tietää mutta valehtelee tarkoituksella. On se mielenkiintoista että se Itä-Suomen yliopisto jatkuvasti teilaa heidän linjaansa sopimattomat tutkimustulokset ulkomailta ja muistuttelee valtakunnan päälehdissä tavallista kansaa mm siitä että kyllä se kova rasva on kiistatta sydänterveydelle vaarallista. Ja margariiniteollisuus (ja statiinikauppa by the way) kiittää. Katsotaan vain niin kohta ilmestyy taas "tieteellistä" tutkimusta Itä-Suomen yliopiston hyvin rasvatusta koneistosta kovien rasvojen haitallisuuden puolesta. Puska on jo eläkkeellä, mutta perintönsä jatkuu. Opetuslapset Uusitupa ja U.S vievät sitä eteenpäin, Fogelholm (yleensä samoja virsiä veisaava) olikin jo muuttanut näkemyksiään ja on nyt sitä mieltä että kova rasva on sydänterveyden kannalta neutraalia, mutta on sekin valitettavan pihalla edelleen. Kiinnostavaa nähdä miten tilanne etenee. Onneksi kansa alkaa herätä ja virallista näkemystä osataan kritisoida. THL:n ja Ursulan ja kumppaneiden toilailua ja näkemyksiä seuraillessa ei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Tutki asioita sen sijaan että ilman muuta oletat että kaikki oppi mitä koulusta saat on oikeanlaista. Näin sinusta tulee itsenäisesti ajatteleva ja oikeasti asiakkaan parasta ajatteleva hyvä ravitsemuserapeutti! Oikeasti kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  18. Hyvä kirjoitus ja mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksista. Sama homma täälläkin, ortoreksiahommia ja semmoista. Juuri hiljan kaveri kertoi, kuinka meikäläisen touhuja oli selän takana ihmetelty porukalla :-D Mutta eipä tässä mittään hättää ole, menneisyys on osa minua ja omat kokemukset auttaa ymmärtämään toisia. Nykyään on jokseenkin helpompaa, kun ruokavalio ei määrittele sitä kuka olen ja voi keskittyä oleellisempaan elämiseen. Peas! (paitsi jos tulee oireita)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eihän sitä siinä vaiheessa enää tajua että oma ruokavalio on kaavoihin kangistunutta, pakkomielteistä ja rajoittavaa! Kavereilla saattaa riittääkin keskusteltavaa :D Hienoa että olet kuitenkin jättänyt kaiken tämän taaksesi ja pystyt nyt keskittymään oleelliseen! Kiitos kommentistasi, hajosin tuolle lopputoivotukselle :')

      Poista
  19. Satu painaa kyllä sellaista tajunnanvirtaa tulemaan, että ihan hengästyttää. Mutta hienoa että itselle sopiva ruokavalio on löytynyt.

    Kovasti on kyllä mutua pelissä kun suositusten laatijoita arvostellaan. Yliopistokin on vääräoppisten opinahjo kun paljon keskustelua herättänyt tutkimus on mainittu, Ursula Schwab leimataan iltapäivälehtien juttujen perusteella, lääketeollisuus on ravitsemussuositusten taustalla... Jäin vielä kaipaamaan vanhaa kunnon "lääkärit saa lääkeyhtiöiltä provikkaa kun määräävät niiden lääkkeitä" -ässää hihasta. Ravitsemusterapeutteihin tuota ei valitettavasti taida pystyä soveltamaan, tai kenties heitä lahjotaan ateriankorvikepatukoilla ja kynillä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, hei Ismo!
      Itsehän olisin heti valmis ottamaan vastaan ne ateriankorvikepullot ja kyniähän tarvii aina... Mitäh? :D Rakentava keskustelu on vain mielenkiintoista, mutta jonkin sortin perusteluja esittämilleen väitteille pitäisi olla!
      Kiva kun löysit tiesi kommenttiboksiin ;)

      Poista
    2. Arvoisa Ismo ja Hillakin. Kannattaa harjoitella lukemisen ymmärtämistä ensinnäkin. Oliko toi nyt joku tiivistelmän tapainen Ismo, tuoko on yhteenvetosi luettuasi tekstini? Vai puhutko yleensä arvostelijoista. Minä en nimittäin ainakaan ole leimannut yliopistoa vääräoppisten opinahjoksi koska paljon keskustelua herättänyt tutkimus on mainittu. En ole leimannut ketään pelkästään iltapäivälehtien juttujen perusteella. Jne. T. Surkuhupaisa salaliittoteoreetikko joka painaa tajunnanvirtaa ja mutua, puuttuu vain ässä hihasta :D. Hauskaa kevättä!

      Poista
  20. :-) Kyllä osassa kommenttejasi on ihan rehellisesti mielestäni enemmän vauhtia kuin järkeä. Mutta sinulla on selvästi myös huumorintajua nimimerkistä päätellen, joten tokkopa otit kommenttiani kovin raskaasti :-) Olen kanssasi samaa mieltä sokerijogurttien tarpeettomuudesta.
    Aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
  21. Moi, olisi kyllä kiinnostava tietää missä kohti olet kanssasi eri mieltä tai missä on enemmän vauhtia kuin järkeä. Jos vaikka taas viisastuisi vähän :D. Kirjoitustyylini on aika räväkkä tai jotain ja ainakin toivottavasti ajatuksia/mielipiteitä herättävä ja keskusteluun/väittelyyn kutsuva. Tiedän että mielipiteeni uivat vastavirtaan, onneksi myöskin sen etten ole näitä juttuja omasta päästäni keksinyt enkä ole ainoa. Pohdiskelen asioita päivittäin. Ruotsissa muuten ollaan jälleen kerran viisaampia kuin täällä (tai kenties vähän vähemmän elintarviketeollisuuden kanssa kavereita ;) ). Siellä diabeetikko voi nykyään valita neljästä eri ruokavaliosta itselleen sopivan, vaihtoehtoina alhaisen GI:n diabetes rv, jonkin verran hiilareita rajoittava "hyväkarppi", normaali diabetes rv ja välimeren rv. Alakarppaaminen ei kuulu virallisiin vaihtoehtoihin mutta potilas saa sitä halutessaan kokeilla ja siinä neuvotaan ennemminkin kuin parjataan ja moititaan. Tännekin tuollainen malli ja äkkiä. Enemmän yksilöllisyyttä, sen sijaan että kaikille sopii sama ruokavalio kuten aiemmin jo "meuhkasin" :). Reumasairaudet on yksi hyvä esimerkki, reumaliiton sivuilla tärkkelyksen välttämisen mahdollisesti tuomasta avusta mainitaan yhdellä lauseella, jonka jälkeen se tuomitaan kun ei ole kunnollista näyttöä ja kun sellainen voi olla epäterveellistä. Omega kolmosista puhutaan onneksi reuman kohdalla, mutta ei käsketä kiinnittää huomiota liialliseen omegakuutosten saantiin. Minä haluaisin joskus kuulla toisenlaisen ja kunnollisen selityksen näillekin älyttömyyksille tai muutosta parempaan. Sitä odotellessa jatkan salaliittoteoreetikkona ;). Onneksi saa olla eri mieltä. Hesari muuten kyllä oikeasti harrastaa kommentointi osiossaan sensurointia välillä mutta onneksi on muita kanavia ja sana vapaa blogeissa ym. Hauskaa päivänjatkoa!

    VastaaPoista
  22. Törmäsin tähän tekstiin vasta nyt, vaikka blogiasia epäsäännöllisen säännöllisesti kurkkailen :) En jatka kommenttiboksin kesustelua, vaan haluan kehaista että ihana postaus!! Harvinaisen selväjärkistä tekstiä! Hienoa että tällaista näkökulmaa tulee kaiken netin ja median -ton-ruokavaliojulistuksen keskellä :) Itsekin olen ehdottomuutta kokeillut ja huonoksi todennut. Terveyden ja elämänhallinnan sijaan päädyinkin ojasta allikkoon.
    Ei ihmisestä tule kuolematonta ja ikinuorta, vaikka ruokavaliolla kuinka hifistelisi. Maalaisjärki käyttöön. Kannattaa toki kyseenalaistaa ja tarkastella asiantuntijoita (ja "asiantuntijoita") kriittisesti, mutta silloin pitää pystyä myös katsomaan itseään ja omia tietojaan samoin kyseenalaistavin silmin.
    Kiitos blogistasi, jatka juuri omaan huippuun tyyliisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, et tiedäkään miten iloiseksi tulin tästä kommentista! Kiitos! :)

      Poista